| 951 Gaspra | |
|---|---|
|
1916 Σ45, (1916 S45) |
|
 |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | G. Neuimin |
| Löytöaika | 30. heinäkuuta 1916 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Keskietäisyys Auringosta | 2,21 AU |
| Pienin etäisyys Auringosta | 1,83 AU |
| Suurin etäisyys Auringosta | 2,59 AU |
| Eksentrisyys | 0,173 |
| Kiertoaika Auringon ympäri | 1 200 päivää 3,29 vuotta |
| Inklinaatio | 4,10° |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Läpimitta | 12,2 km (18,2x10,5x8,9) km |
| Pyörähdysaika | 7,04 h |
| Absoluuttinen kirkkaus | 11,46 |
| Asteroidiluokka | S |
951 Gaspra on päävyöhykkeen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä. Gaspran löysi Grigori Neuimin vuonna 1916. Nimensä asteroidi sai terveyskylpylän Gaspran mukaan.. Ennen nimeämistään kohde tunnettiin tunnuksella 1916 Σ45. Gasprasta tuli ensimmäinen läheltä kuvattu pikkuplaneetta, kun Jupiterin luokse matkannut Galileo-luotain lensi sen ohi 29. lokakuuta vuonna 1991. Gaspran uskotaan olevan törmäyksessä suuremmasta kohteesta irronnut kappale.
