Ballististen ohjusten torjuntaohjus

Antiballistinen ohjus Arrow.

Ballististen ohjusten torjuntaohjus (engl. anti-ballistic missile, lyh. ABM, joka usein kirjoitetaan suomeksi ABM-ohjus) on ohjustentorjuntaohjus ballististen ohjusten, kuten mannertenvälisten ydinohjusten, torjuntaan.

ABM 1950-luvusta 1970-luvulle

Yhdysvalloissa alettiin tutkia ohjustorjuntaohjuksia toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla. Mutta varsinainen alku tapahtui 1950-luvun lopuilla. Yhdysvallat kehitteli ABM-järjestelmää 1950–1970-luvuilla muun muassa Nike Zeus-ohjuksen pohjalta. Näitä varhaisia torjuntaohjuksia rasitti muun muassa tuon aikaisten tietokoneiden hitaus. Torjuntaohjushan pitää kyetä mahdollisimman nopeasti kääntämään kohti maaliaan. 1970-luvun Safeguard-ohjelmassa oli Spartan ja nopea lyhyen kantaman Sprint-ohjus. Venäläiset alkoivat suunnitella omaa ABM-järjestelmäänsä 1958. Neuvostoliitto loi Moskovan ympärille 1964 mennessä oman Galosh (SH-01/ABM-1) -järjestelmänsä. He kehittivät järjestelmää edelleen 1970-luvulla. 1970-luvulla venäläiset loivat ABM 3 Gazelle-/ABM 4 Gorgon -järjestelmän, joka vastasi yhdysvaltalaista Spartan-/Sprint-järjestelmää. He myös kehittivät ohjustorjuntapiirteitä ilmatorjuntaohjuksiinsa, kuten S-300-järjestelmään.

ABM-sopimus

Pääartikkeli: ABM-sopimus

ABM-ohjuksien käyttöä rajoitettiin tuntuvasti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1972 sopimuksella, joka salli vain yhden sadan ohjuksen järjestelmän puolustamaan yhtä kohdetta. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta kesäkuussa 2002, koska halusi puolustuskykyä Pohjois-Korean tapaisia ”rosvovaltioita” vastaan.

Naton ohjuskilpi

Vuonna 2010 Nato sopi kehittävänsä ohjuspuolustusjärjestelmiä siten että Eurooppaa suojaisi "ohjuskilpi", etenkin Iranin ohjuksia vastaan.. Venäjä vastusti ohjuspuolustushanketta alusta asti. Se katsoi uuden sukupolven ABM-järjestelmän mitätöivän ydinpelottetaan. Yhdysvallat alkoi sijoittaa ohjuskilven ohjuksiaan Romaniaan vuonna 2016.

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Anti-Ballistic Missile Treaty US History. Viitattu 18.2.2013.
  2. ↑ Galosh (SH-01/ABM-1) Missile Threat. Viitattu 18.2.2013.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ The Anti-Ballistic Missile (ABM) Treaty at a Glance Armscontrol.org
  4. ↑ Nato-maat sopivat ohjuskilven rakentamisesta Eurooppaan Uusi Suomi. Viitattu 18.2.2013.
  5. ↑ Ahti Kaario: Yhdysvallat julistaa ohjuskilven toimintavalmiiksi – Venäjä pitää uhkana itselleen (html) Yle uutiset ulkomaat. 11.5.2016. Yle. Viitattu 13.5.2016. (suomi)

Aiheesta muualla