| AUF | |
|---|---|
| Arbeidernes ungdomsfylking | |
| Perustettu | 1927 |
| Tyyppi | poliittinen nuorisojärjestö |
| Päämaja | Youngstorget 2A, Oslo |
| Toiminta-alue | |
| Jäsenet | 7 564 (2020) |
| Puheenjohtaja | Fawzi Warsame |
| Kattojärjestö | Arbeiderpartiet (emopuolue) International Union of Socialist Youth FNSU |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Arbeidernes ungdomsfylking (lyh. AUF) on Norjan työväenpuolueen nuorisojärjestö. Se on noin 7 500 jäsenellään (2020) Norjan suurin poliittinen nuorisojärjestö. AUF perustettiin nykyisessä muodossaan vuonna 1927, kun Venstrekommunistisk Ungdomsfylking ja Norges sosialistiske ungdomsforbund yhdistyivät.lähde? Työväenpuolueella oli kuitenkin oma nuorisojärjestö jo vuodesta 1903.
Monista AUF:n puheenjohtajista on myöhemmin tullut merkittäviä poliittisia vaikuttajia. Esimerkiksi Norjan entinen pääministeri ja Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg toimi AUF:n puheenjohtajana vuosina 1985–1989. AUF:n johdossa on ollut vuodesta 2024 Gaute Skjervø.

Työväenpuolueelle perustettiin nuorisoliitto jo vuonna 1903. Nykyisen AUF:n katsotaan syntyneen vuonna 1927, kun työväenpuolue ja siitä vuonna 1921 irtautunut maltillisempi sosiaalidemokraattinen työväenpuolue uudelleenyhdistyivät ja niiden nuorisoliitot yhdistettiin.
AUF oli kasvoi voimakkaasti 1930-luvulla, ja vuonna 1938 sillä oli 33 000 jäsentä. Natsi-Saksan miehitetettyä Norjan sekä työväenpuolue että sen nuorisojärjestö olivat kiellettyinä vuosina 1940–1945. Monet AUF:n jäsenet osallistuivat vastarintatoimintaan. Sodan jälkeen AUF kasvoi entisestään, ja sillä oli hetkellisesti jopa 50 000 jäsentä.
1950-luvulla nuorisojärjestö noudatti melko tarkasti työväenpuolueen linjaa, mutta 1960-luvulla sen jäsenistö alkoi painottua opiskelijoihin, ja ”vuoden 1968 sukupolvi” alkoi vaatia emopuolueeltaan radikaalimpaa politiikkaa, etenkin ulkopolitiikan saralla. AUF vastusti Vietnamin sotaa ja Norjan Nato-jäsenyyttä sekä tuki palestiinalaisia. 1970-luvun alussa AUF vastusti Norjan liittymistä Euroopan yhteisöön, ja kun jäsenyys torjuttiin kansanäänestyksessä 1972, jäsenyyttä kannattanut työväenpuolueen pääministeri Trygve Bratteli erosi.
1970-luvun puolivälistä lähtien AUF lähentyi taas työväenpuoluetta, osittain koska molemmat olivat heikentyneet ja tarvitsivat toisiaan (työväenpuolue oli menettänyt kannatusta uudelle sosialistiselle vasemmistopuolueelle ja AUF sen nuorisojärjestölle SU:lle). Myöhemmin pitkäaikaisena pääministerinä toimineen Jens Stoltenbergin johtaessa AUF:ää 1980-luvun lopulla luovuttiin jopa Naton vastustamisesta (Stoltenbergistä itsestään tuli myöhemmin Naton pääsihteeri).
1990-luvulla AUF alkoi ajaa ympäristöasioita huomattavasti ponnekkaammin kuin työväenpuolue, ja tämä ero on siitä lähtien leimannut nuorisojärjestön ja emopuolueen suhteita. Vuoden 1994 kansanäänestyksessä AUF vastusti jälleen EU-jäsenyyttä, ja jäsenyyttä ajanut emopuolue kärsi taas tappion.

Vuonna 1995 paljastui, että AUF:n Oslon-paikallisosasto oli vääristellyt jäsenmääriään saadakseen enemmän rahallista tukea. Paljastuksen jälkeen asiaa alettiin tutkia laajemmin ja vastaavanlaisia käytäntöjä paljastui muistakin nuorisojärjestöistä, mutta vain AUF:n osalta ne johtivat tuomioihin.

AUF sai vuonna 1950 lahjoituksena Oslon luoteispuolella Tyrifjorden-järvessä sijaitsevan Utøyan saaren, jossa se on siitä lähtien järjestänyt koulutuksia ja leirejä.
AUF:n kesäleiri vuonna 2011 joutui äärioikeistolaisen terrori-iskun kohteeksi, ja saarella kuoli ammuskelussa 69 ihmistä sekä loukkaantui 66, pääosin nuoria AUF:n jäseniä.
AUF on kuitenkin jatkanut kesäleirien järjestämistä Utøyalla, jonne on pystytetty iskun uhreja kunnioittava muistomerkki. Vuonna 2021 kaksi terrori-iskusta selviytynyttä, Tonje Brenna ja Jan Christian Vestre, nousi ministereiksi Støren hallitukseen. Myös nykyinen AUF:n puheenjohtaja Astrid Hoem oli Utøyalla iskun aikana