Sokean torjuminen
Jakeiden 1–10 varhaisin tafsir-selitys löytyy 800-luvun alun hadith- kokoelmasta Muwatta Malik. Se kertoo, että suurassa esiintyvä ”hän” on Muhammed, ja sokea mies on nimeltään Abdullah ibn Umm Maktum. Hadithiin sisältyvän kertojaketjun mukaan keskustelusta kertoi Yahua, joka kuuli sen Malikilta, joka kuuli sen Hisham ibn Urwalta ja tämä vuorostaan isältään. Tarinan mukaan sokea oli tullut Muhammedin luo ja pyytänyt tätä osoittamaan hänelle istuimen. Muhammed oli juuri keskustelemassa vaikutusvaltaisen epäjumalanpalvojan kanssa, ja sokean pyyntö häiritsi keskustelua. Tämän johdosta "Hän rypisti otsaansa ja kääntyi pois."
Koraanin teksti antaa vaikutelman, että Jumala moitti Muhammedia. Islamilaisessa nykytulkinnassa suuraa selitetään siten, että Muhammed ei jää pohtimaan miehen vammaisuutta, vaan viittaa häneen ainoastaan "sokeana miehenä". Jumala ei nuhtele Muhammedia hänen välinpitämättömyydestään vammaista henkilöä kohtaan, vaan siitä, että hän laiminlöi henkilön, joka tuli hänen luokseen oppimaan. Profeetta antaa näin kiitettävän esikuvan vammaisiin suhtautumisesta.
Islamilaisessa perimätiedossa Abdullah ibn Umm Maktum kuuluu Muhammedin kumppaneihin ja oli ensimmäisiä islamiin kääntyneitä. Muhammed nimitti hänet Medinan moskeijan muessiniksi eli rukouskutsun kuuluttajaksi. Tiedon varmentavat tarinaan liitetyt todistajaketjut. Tirmidhi ilmoittaa, että tarinan on kertonut Aisha, mutta al-Malik antaa ketjuksi Yahua – Malik – Hisham ibn Urwa – ibn Urwan isä. Yahua eli ibn Said oli vuonna 820 kuollut orja, jonka tiedonantoja pidettiin erityisen luotettavana.
