Ada Kramm (o.s. Egede-Nissen; 24. maaliskuuta 1899 Vuoreija, Finnmarkin lääni – 17. joulukuuta 1981 Oslo) oli norjalainen näyttelijä.
Kramm oli poliitikko Adam Egede-Nissenin ja tämän vaimon Georgan tytär. Perheessä oli yksitoista sisarusta, joista seitsemän loi uran teatterissa. Näihin kuuluivat Ada Krammin lisäksi Aud Egede-Nissen, Gerd Grieg ja Gøril Havrevold. Kramm oli 12-vuotias muuttaessaan perheineen Stavangeriin. Hän teki debyyttinsä Stavanger Faste Scenessä vuonna 1916 Selma Lagerlöfin näytelmässä Dunungen. Kramm pyöritti vuosina 1917–1920 sisarustensa Audin ja Gerdin kanssa elokuvayhtiötä Berliinissä. Hän meni vuonna 1920 naimisiin saksalaissyntyisen alttoviulisti, kapellimestari Hugo Krammin kanssa, ja palasi Norjaan. Aviopari muutti vuonna 1921 Bergeniin, jossa Kramm työskenteli Den Nationale Scenessä. Hän esiintyi muun muassa Solveigin roolissa näytelmässä Peer Gynt ja Toinetten roolissa Molièren näytelmässä Luulosairas.
Kramm asui vuodesta 1925 lähtien Oslossa, jossa hän työskenteli aluksi Centralteatretissa. Vuosina 1928–1934 hän työskenteli Det Nye Teaterissa ja sen jälkeen Norjan kansallisteatterissa. Kramm sai 1940-luvulla Norjan teatterikriitikoiden palkinnon Amanda Wingfieldin roolista Tennessee Williamsin näytelmässä Lasinen eläintarha. Kramm esiintyi lisäksi muiden muassa August Strindbergin, Arthur Millerin, Ludvig Holbergin ja Bjørg Vikin näytelmissä. Hän esiintyi myös useissa norjalaisissa elokuvissa, joihin kuuluivat Bergenstoget plyndret i natt (1928), Storfolk og småfolk (1951) ja Arven (1979). Kramm sai kultaisen Kuninkaan ansiomitalin ja vuonna 1977 Pyhän Olavin ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarin arvon.
