Adalin sulttaanikunta

Adalin sulttaanikunta
Adal vasalleineen vihreällä
Adal vasalleineen vihreällä
Valtiomuoto sulttaanikunta
Pääkaupunki Dakar, Harar
Uskonnot islam

Adal (somaliksi Adaal, ge'eziksi አዳል ʾAdāl, arab. عدل‎) oli islamilainen sulttaanikunta 1300–1500-luvuilla nykyisen Etiopian itäosassa ja Somalian pohjoisosassa. Sen väestö koostui seemiläisiä ja kuušilaisia kieliä puhuvista argobbista, afareista, somaleista ja muista kansoista.

Aluksi Adal oli yksi Ifatin vasalleista. Myöhemmin siitä tuli Walashma-dynastian keskusalue. Asukkaat harjoittivat maanviljelyä, karjanhoitoa ja kaupankäyntiä. Pääkaupunkina toimi Dakar ja vuodesta 1520 lähtien Harar.

1400-1500-lukujen vaihteessa Adalin hallitsijat kävivät jatkuvia uskonsotia kristityn Etiopian kanssa. 1400-luvun lopusta lähtien maata hallitsivat Zeilan emiiri Muhfuz sekä Ahmad Gran, jonka onnistui valloittaa suurin osa Etiopiaa. Etiopialaiset valtasivat alueensa takaisin portugalilaisten avulla vuonna 1543. Oromot hävittivät Adalin lopullisesti 1500-luvun jälkipuoliskolla. Sen perinteiden jatkajia olivat Hararin emiirikunta sekä afarien sulttanikunnat Aussa ja Tadjoura.

Lähteet

  1. ↑ Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 218. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  2. ↑ Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 218–219. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  3. ↑ Encyclopedia of African History and Culture, volume III, s. 3. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5271-9
  4. ↑ Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 219. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.