Adam-tyyli

Julkisivu vuodelta 1777.

Adam-tyyli on alkujaan skotlantilainen arkkitehtuurin, sisustussuunnittelun ja huonekaluvalmistuksen tyylisuunta, jonka loivat skotlantilaiset arkkitehtiveljekset, etenkin Robert ja James Adam. Se on osa varhaista uusklassismia. Adam-tyyli levisi tehokkaasti, koska Robert Adam painatti kaiverruksia sisältävän kuvakirjan, eräänlaisen varhaisen postimyyntiluettelon, jota luettiin 1760-luvulla ahkerasti niin Britanniassa, Venäjällä kuin Yhdysvalloissakin.

Vastikään löytyneiden Herculaneumin ja Pompejin innoittamina Adams veljineen haki esikuvia antiikista: pylväät, medaljongit ja uurnat tulivat sisustukseen, pystysuorat linjat ja maalatut nauhat seinien kuviointiin. Tyypillisiä olivat vaaleat pastellivärit ja harmahtavat sävyt, sekä klassiset koristeaiheet (juokseva koira, akantin lehti).

Adamin neljästä veljeksestä etenkin arkkitehdit Robert (1728–1792) ja James Adam vallitsivat 40-vuotisen toimintansa kestäessä englantilaista taidemakua sisustustaiteen alalla. Adamien edustama, rokokoon vastapainoksi noussut englantilainen uusklassisuus, jolle palladiolaisuus oli Englannissa valmistanut maaperää, Herculaneumin ja Pompejin löydöt lähimpinä herätteen antajina, sai ensimmäisen perustavaa laatua olevan teoksensa, kun veljekset, Robert Adamin palattua Italian matkalta 1758, julkaisivat teoksen The works in architecture of Robert and James Adam, Esquires (1778), mutta jo heidän ensi töissäänkin noin 1765 klassiset pyrkimykset ovat ilmeisiä.

Rinnakkaisena ranskalaisen Ludvig XVI:n tyylin kanssa, johon sen yhdistää poikkeuksellinen sirous, Adam-tyyli on lähempänä roomalaisen antiikin malleja (Piranesi), ja erottaa selvästi toisistaan ulko- ja sisäarkkitehtuurin, jossa Adam-tyylille leimallisena on huoneen ja sen sisustuksen välinen taiteellinen yhtenäisyys, seinäpinnan saattaminen arvoonsa, liian suurten pintajakojen välttäminen, niiden katkaiseminen sirosti koristelluilla hennoilla pilastereilla, figuurisyvennyksillä, vaaseilla ja antiikkisilla kolmijaloilla, kuten Pompejin seinämaalauksissa kuviotaulut koristavat merkkipaikoilla huonetta. Huonekalut seuraavat monessa suhteessa samoja pyrkimyksiä kuin samanaikaiset ranskalaiset: profiileja kevennetään tai ne poistetaan, rokokoon kaarevat huonekalujalat suoristuvat pyöreiksi tai kulmikkaiksi kanneleilla koristetuiksi, alaspäin kapeneviksi, koristuksena palmetit, köynnökset, laakerinoksat ynnä muut. Lisäksi huolellinen työ, harvinaisen arvokas aine ja puhtaasti englantilaisena piirteenä konstruktiivisten osien hentous sekä useinkin kullankeltaisten, niin sanottujen satiinivaneripintojen monivärinen maalaus täydentävät luonnekuvaa.

Adamin veljekset ovat sisustaneet Englannissa lukuisia palatseja . Luonteenomaisen, tyyliä edustavan sisustuksen suunnitteli Robert Adam esimerkiksi omaan taloonsa Lontooseen. Täysin englantilaiseksi englantilaisen huonekalutyylin kehittivät Robert Adamia jonkin verran nuoremmat, hänen aloitteitaan seuranneet George Hepplewhite ja Thomas Sheraton.

Suomessa ja Ruotsissa tyyliä vastaa Kustaa III:lta nimensä saanut kustavilaisuus, Ranskassa Ludvig XVI:n tyyli.

Lähteet

  1. ↑ The Adam Style Encyclopedia Britannica
  2. 1 2 3 4 Adam, Tietosanakirja. Osa 11, palsta 12–13. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
  3. ↑ The works in architecture of Robert and James Adam, Esquires, viitattu 19.9.2025 (Archive.org)
  4. ↑ Kustavilaisuus Verhoilutyö

Aiheesta muualla