| Lapinhavukirva | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Phylloxeroidea |
| Heimo: | Havukirvat Adelgidae |
| Alaheimo: | Adelginae |
| Suku: | Adelges |
| Alasuku: | Adelges |
| Laji: | lapponicus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Adelges lapponicus |
|
Lapinhavukirva (Adelges lapponicus) on havukirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se kuuluu yhdessä pikkuhavukirvan (Adelges laricis) ja Adelges tardusin kanssa taksonomisesti hankalaan Adelges laricis -lajiryhmään.
Äkämistä kuoriutuvat siivelliset yksilöt ovat noin 1,6 mm pitkiä ja väriltään tummanpunaisia. Eräänä keskeisenä tuntomerkkinä muniva naaras ei eritä vahaa munarykelmän päälle.
Lajin äkämä on kuusen oksalla ja muistuttaa pientä ananasta tai käpyä. Se on hyvin samankaltainen kuin lähilajeilla A. tardus tai A. laricis ja aikuiset kirvat poistuvat äkämästä aikaisin kesällä.
Lapinhavukirvasta on havaintoja Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Venäjän pohjoisosista, Itävallasta, Ukrainasta ja Kirgisiasta. Suomessa havaintoja on Keski- ja Pohjois-Lapista.
Lapinhavukirva elää kuusilla ja lisääntyy ainoastaan neitseellisesti, joten elinkierto on havukirvoille poikkeuksellisen yksinkertainen. Kuuselle munituista munista kuoriutuvat yksilöt (pseudofundratrix) saavat aikaan äkämänkehityksen. Kesä-heinäkuussa äkämistä kuoriutuvat siivelliset yksilöt (gallicolae) munivat kuusten neulasille uuden sukupolven. Munarykelmä ei ole vahan peittämä.
Lapinhavukirva elää erilaisilla kuusilla (Picea), kelpuuttaen metsäkuusen (Picea abies) ohella myös eksottisempia lajeja.