| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 11. lokakuuta 1994 | ||
| Syntymäpaikka | Maarianhamina, | ||
| Pelipaikka | Hyökkääjä | ||
| Pituus | 168 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2009–2014 | 113 | (63) | |
| 2015–2018 | 70 | (12) | |
| 2018–2020 | 13 | (3) | |
| 2020–2021 | 16 | (1) | |
| 2021 | 10 | (0) | |
| 2022–2023 | 37 | (1) | |
| 2024 | 10 | (1) | |
| 2025– | 2 | (0) | |
| Maajoukkue | |||
| 2012– | 91 | (12) | |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 13. helmikuuta 2025.
| |||
Adelina Engman (s. 11. lokakuuta 1994) on suomalainen jalkapalloilija. Hän edustaa Italian Serie A:ssa pelaavaa Comoa. Hän on pelannut vuoden 2024 loppuun mennessä 91 naisten maaottelua ja tehnyt niissä 12 maalia.
A-maajoukkueessa Engman esiintyi ensimmäisen kerran toukokuussa 2012. Hän teki ensimmäisen maaottelumaalinsa helmikuussa 2013 Venäjää vastaan, toisen syyskuussa 2013 MM-karsintaottelussa Itävaltaa vastaan, kolmannen helmikuussa 2014 Skotlantia vastaan, neljännen huhtikuussa 2014 MM-karsintaottelussa Unkaria vastaan, viidennen huhtikuussa 2015 Puolaa vastaan ja kuudennen maaliskuussa 2016 Walesia vastaan. Helmikuussa 2019 hän teki maalin Kypros Cupissa Etelä-Afrikkaa vastaan, helmikuussa 2021 EM-karsinnassa Kyprosta vastaan, syyskuussa 2021 MM-karsinnassa Slovakiaa vastaan, lokakuussa 2021 MM-karsinnassa Irlantia vastaan, huhtikuussa 2022 MM-karsinnassa Georgiaa vastaan ja kesäkuussa 2022 ystävyysottelussa Japania vastaan. Hän pelasi vuoden 2022 EM-kilpailuissa kaksi ottelua avauskokoonpanossa ja oli yhdestä ottelusta sivussa takareisivamman vuoksi. Engman valittiin Suomen joukkueeseen EM-kilpailuihin 2025, mutta hän sai ensimmäistä ottelua edeltäneen päivän harjoituksissa takareisivamman ja jäi pois kisoista.
Engman on myös pelannut Ahvenanmaan naisten joukkueessa, joka voitti kultaa vuoden 2011 Saarikisoissa. Vuonna 2013 hän pelasi alle 19-vuotiaiden EM-kilpailuissa, joissa Suomi selviytyi välieriin, ja teki turnauksessa yhden Suomen kolmesta maalista. Engman edusti Suomea Kanadassa pidetyissä vuoden 2014 alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa.
Kotimaassa Engman edusti Åland Unitedia, josta hän siirtyi kaudeksi 2015 Ruotsin Damallsvenskanissa pelaavaan Kopparbergs/Göteborg FC:hen ja heinäkuussa 2018 ensimmäisenä suomalaisnaisena Englannin pääsarjapelaajana Chelseaan. Chelsea voitti kaudella 2019–2020 liigamestaruuden mutta Engman pelasi loukkaantumisten vuoksi vain kolme ottelua. Kesäkuussa 2020 Engman siirtyi ranskalaisseura Montpellieriin.
Heinäkuussa 2021 Engman siirtyi loppuvuoden ajan kestävällä sopimuksella ruotsalaiseen Växjö DFF-seuraan. Joulukuussa 2021 hän vaihtoi seuraa Ruotsissa tehtyään Hammarby IF:n kanssa kauden 2023 loppuun saakka ulottuvan sopimuksen. Hän voitti Ruotsin-mestaruuden kaudella 2023 mutta oli kauden loppupuolen sivussa nilkkavamman vuoksi. Hänen nilkkansa leikattiin syyskuussa. Kaudeksi 2024 Engman siirtyi Brommapojkarnaan, jossa hän pelasi kaudella 2024 10 ottelua, onnistuen kerran maalinteossa.
Talvella 2025 Engman siirtyi vapaalla siirrolla Italian Serie A:han Comon joukkueeseen.
1 Talaslahti | 2 Pikkujämsä | 3 Hyyrynen | 4 Öling | 5 Koivisto | 6 Auvinen | 7 Engman | 8 Ahtinen | 9 Kemppi | 10 Alanen | 11 Heroum | 12 Tamminen | 13 Danielsson | 14 Kollanen | 15 Kuikka | 16 Westerlund | 17 Franssi | 18 Sällström | 19 Sainio | 20 Summanen | 21 Rantanen | 22 Rantala | 23 Korpela | Valmentaja Signeul