Adolf Tandefelt

Adolf Tandefelt
Adolf Tandefelt, Carl Fredric von Bredan maalaama muotokuva.
Adolf Tandefelt, Carl Fredric von Bredan maalaama muotokuva.
Turun hovioukeuden presidentti
1805–1822
Suomen hallituskonseljin oikeusosaston jäsen sekä vanhin jäsen
2.10.1809–5.1.1822
Oikeuskansleri
Porvoon valtiopäivät 22.3.–19.7.1809 (vt.)
Seuraaja Matthias Calonius (Prokuraattori)
Valtiopäivämies
1769, 1770, 1778, 1789 ja 1800
Maaherra
Vaasan lääni 1778 (vt.) sekä varsinainen 1785–1794
Maaherra
Oulun lääni 1782
Henkilötiedot
Syntynyt8. elokuuta 1747
Koskipää Mansion, Hartola
Kuollut5. tammikuuta 1822 (74)
Helsinki
Arvonimivapaaherra
Vanhemmat Otto Tandefelt
Ottiliana Lovisa Gyllenecker
Adolf Tandefeltin vapaaherrallinen vaakuna.

Adolf Fredrik Tandefelt (8. elokuuta 1747 Hartola – 5. tammikuuta 1822 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, maaherra, keisarillisen Turun hovioikeuden presidentti sekä moninkertainen valtiopäivämies.

Historia

Adolf syntyi Tandefeltin aatelissukuun, kornetti, Otto Tandefelt, till Koskipään (1695–1757) ja tämän puolison Ottiliana Lovisa Gylleneckerin (1718–1788) kahdeksanneksi lapseksi, perheen muut sisaret olivat, majuri Johan Tandefelt, Margareta Elisabet Tandefelt, kapteeni Otto Tandefelt, till Koskipää, Ottiliana Lovisa Tandefelt, Christian Tandefelt, majuri Gabriel Tandefelt, everstiluutnantti Robert Tandefelt, paroni Adolf Tandefelt, Vendla Catharina Tandefelt, Elisabet Sofia Tandefelt ja Fredrik Tandefelt.

Työhistoria

Tandefelt kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1761. Hän opiskeli oikeustiedettä ja toimi eri tehtävissä Turun hovioikeudessa. Tandefelt nimitettiin Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvokseksi 1775. Vaasan läänin virkaatekeväksi maaherraksi Tandefelt nimitettiin vuonna 1778, Oulun läänin maaherraksi 1782 ja takaisin Vaasan lääniin vakinaiseksi maaherraksi 1785. Tandefelt erotettiin virastaan 1794.

Erottamisensa jälkeen Tandefelt oli muutaman vuoden poissa valtakunnan politiikasta. Hän rakennutti kartanon Hartolaan omistamalleen Ekon tilalle. Tila oli erotettu hänelle Koskipään kartanosta jo 1760-luvulla. Vuonna 1799 hänet nimitettiin Örebron läänin virkaatekeväksi maaherraksi, mutta hän ei ottanut virkaa vastaan. Tandefelt oli Tukholman korkeimman oikeuden jäsenenä vuodet 1800–1806. Vuonna 1805 hänet nimitettiin Turun hovioikeuden presidentiksi.

Tandefelt oli myös Ruotsin säätyvaltiopäivien valtiopäivämiehenä vuosina 1769, 1770, 1778, 1789 ja 1800 ja vaalivaltakirjan tarkastajana sekä virkaatekevänä oikeuskanslerina Porvoon valtiopäivillä 1809. Samana vuonna hänet nimitettiin vastaperustetun Suomen hallituskonseljin oikeusosaston jäseneksi. Tandefelt oli oikeusosaston vanhin jäsen.

Kunnianosoitukset

Lähteet

  1. ↑ Viranhaltijat Oikeuskanslerin virasto. Viitattu 4.4.2025.
  2. ↑ Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus (Tandefelt, vapaaherrallinen) ritarihuone.fi. ”Turun hovioikeuden presidentti herra Adolf Tandefelt korotettiin 18.7.1809 vapaaherralliseen arvoon ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen 17.9.1818 vapaaherrallisena sukuna numero 26. Hänet määrättiin 19.2.1809 hoitamaan oikeuskanslerin tehtävää Porvoon valtiopäivillä 1809 ja hänestä tuli vähitellen hallituskonseljin jäsen ja senaatin oikeusosaston jäsen 18.8.1809. Naimattomana ja lapsettomana sai hän 18.6.1811 keisarillisen luvan adoptoida vapaaherralliseen sukuunsa veljenpoikansa, kamarijunkkari herra Adolf Fredrik Tandefeltin, joka introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen 29.11.1820. Keisarillinen päätös vuodelta 1811 paljastettiin adoptoidulle kuitenkin vasta hänen hääpäivänään 1.12.1818. Suku sammui 28.12.1904.” Viitattu 16.6.2025.
  3. 1 2 Tandefelt nr 631 Adelsvapen-Wiki. Viitattu 26.3.2025. (ruotsiksi)
  4. ↑ 27.3.1909 Kaikuja Kajaanista no 35, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 3.4.2025.
  5. 1 2 3 Kotivuori, Yrjö: Adolf Tandefelt. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  6. ↑ Wager, Henrik: Hartola, Eko, Itä-Hämeen kansanopisto 24. elokuuta 2004. Päijät-Hämeen liitto. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
  7. ↑ toukokuuta 1899 Edistys no 5, s. 30 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 26.3.2025.
  8. ↑ Suvut ja vaakunat ritarihuone.fi. Viitattu 6.5.2025.
  9. ↑ Suvut ja vaakunat ritarihuone.fi. Viitattu 6.5.2025.

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
–		 Oikeuskansleri (vt.)
Porvoon valtiopäivillä 22.3.–19.7.1809		 Seuraaja:
Matthias Calonius
(Prokuraattori)
Edeltäjä:
Karl Arvid Hallenborg		 Kunikaallisen Turun hovioikeuden presidentti 1805–1808,

Keisarillisen Turun hovioikeuden presidentti 1809–1822
1805–1822

 Seuraaja:
Adolf Fredrik von Willebrand
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.