| Ali Ahmed Said | |
|---|---|
Ali Ahmed Said eli Adunis |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1930 Al Qassabin, Lattakia, Syyria |
| Kansalaisuus | syyrialainen |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Adunis (Adonis) |
| Äidinkieli | arabia |
| Tuotannon kieli | arabia |
| Palkinnot | |
|
Goethe-palkinto 2011 |
|
| Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ali Ahmed Said tai Ali Ahmad Said Asbar arab. علي أحمد سعيد إسبر; transl.: Alî Ahmadi Sa'îdi Asbar tai Ali Ahmad Sa'id (s. 1. tammikuuta 1930 Al Qassabin, Lattakia, Syyria), tunnetaan myös kirjailijanimellä Adonis eli Adunis (Arabiaksi: أدونيس), on syyrialainen runoilija ja esseisti, joka on asunut 1960-luvulta lähtien lähinnä Libanonissa ja Ranskassa. Hän on kirjoittanut arabian kielellä yli kaksikymmentä teosta, joihin kuuluu perusteos Johdatus arabialaiseen runousoppiin (engl. käännös An Introduction to Arab Poetics).
Adunis on tunnetuimpia nykyisiä arabikirjailijoita, ja häntä pidetään arabirunouden uudistajana. Hänen saadessaan 2011 merkittävän saksalaisen kirjallisuuspalkinnon Goethe-palkinnon palkintoraati luonnehti häntä: ”Adonis on sukupolvensa tärkein arabirunoilija, mutta hänellä on merkittävä rooli myös maailmankirjallisuudessa.” Häntä on veikattu pitkään Nobel-palkinnon saajaksi. Adunisilta on suomennettu Jaakko Hämeen-Anttilan kääntämä valikoima Tomun taikuri (2007).
Adunis syntyi alaviittišiialaiseen perheeseen. Hän opiskeli 1950-luvulla filosofiaa Damaskoksen yliopistossa. Hän arvosteli vallassa olevaa Baath-puoluetta ja joutui lopulta pakenemaan Libanoniin. Beirutissa Adunis toimitti Majallat Shi'r -nimistä kulttuuriaikakauslehteä. Libanonin sisällissodan puhjettua hän pakeni Pariisiin. Hän on saanut Ranskan kansalaisuuden. Hän puhuu ranskaa ja arabiaa.
Adunisin runoja on käännetty etenkin ranskaksi, mutta myös monille muille kielille. Arabimaissa hän on tunnettu kulttuurihenkilö ja poliittinen puhuja, ja hänen runotilaisuutensa ovat suosittuja.
Adunis on arvostellut arabimaailman väkivaltaisia kehittymättömiä hallintoja, ja on esitetty, että Goethe-palkinnon myöntämisen taustalla olisi osittain myös tuen antaminen arabivallankumouksille. Adunis on arvostellut niin Syyrian nykyistä presidenttiä Bašar al-Assadia kuin uskonnollisia fundamentalisti-islamistejakin.
Adunisin on sanottu suhtautuvan uskontoon kielteisesti, ja hän on sanonut itseään pakanarunoilijaksi. Adunisin runoja suomentaneen Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan Adunis suhtautuu kielteisesti fundamentalismiin, ei uskontoon sinänsä.
Ulla-Liisa Mrouehin ja Sahban Mrouehin suomentamia Adunisin runoja on julkaistu Kulttuurivihkoissa.