Adyton (m.kreik. ἄδυτον, lat. adytum, ”luoksepääsemätön”) oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin kaikkein pyhin. Se sijaitsi temppelin sisimmässä osassa cellan takana.
Adyton oli useimmiten pieni huone cellan sisäänkäynnistä nähden kauimmassa päässä. Se oli erotettu cellasta väliseinällä, jossa oli ovi. Adytoniin oli pääsy ainoastaan papistolla, ja usein sinne oli sijoitettu temppelissä palvotun jumalan kuvapatsas. Adytonin lisääminen temppeliin teki yleensä temppelin naoksesta poikkeuksellisen pitkän. Kaikissa temppeleissä ei ollut adytonia.
Didyman Apollonin temppelin adyton.
Naksoksen Dionyoksen pyhäkön adyton.
