Agadez

Agadez
Näkymä Agadezin historialliseen keskustaan moskeijan minareetista vuonna 1997.
Näkymä Agadezin historialliseen keskustaan moskeijan minareetista vuonna 1997.

Agadez

Koordinaatit: 16°58′N, 7°59′E
Valtio Niger
Alue Agadez
Departementti Tchirozérine
Hallinto
 – Asutustyyppi Commune urbaine
 – Hallintojohtaja (administrateur délégué) Assarid Almoustapha
Korkeus 529 m
Väkiluku (2021) 156 948
Aikavyöhyke UTC+1

Agadez (myös Agades) on kaupunki Nigerin keskiosassa Saharan aavikon Aïrvuoriston eteläosassa. Agadez on hallinnollisesti kaupunkikunta (commune urbaine) Tchirozérinen departementissa, ja se toimii Agadezin alueen pääkaupunkina. Nigerin tilastokeskuksen projektion mukaan kaupungissa asui vuonna 2021 noin 157 000 ihmistä, joista suurin osa on tuaregeja.

Tuaregit perustivat Agadezin 1000-luvulla, ja 1400-luvulla siitä tuli Aïrin sulttaanikunnan pääkaupunki. Kaupunki kuului Songhain kuningaskuntaan 1500-luvulla, jolloin Agadez kukoisti ja sai uusia asukkaita kauppiaista ja käsityöläisistä. Kaupunki oli huomattava Saharan halki kulkeneen karavaanikaupan välittäjä, mutta se menetti kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla ja oli 1800-luvun puolivälissä osittain raunioina. Ranskalaiset valloittivat Agadezin 1900-luvun alussa, ja kaupunki pysyi Ranskan sotilashallinnon alaisena Nigerin itsenäistymiseen eli vuoteen 1960 saakka. Tuaregit kapinoivat Agadezista käsin Nigerin hallitusta vastaan 1990-luvulla ja uudelleen vuosina 2007–2009, ja vuonna 2013 kaupungin varuskuntaan tehtiin Nigerin ensimmäinen itsemurhaisku.

Agadezin talous on vanhastaan nojannut läpikulkuliikenteeseen. Karavaanikaupan ja 1900-luvun lopun aavikkomatkailun jälkeen kaupungin näkyvimmäksi elinkeinoksi nousi 2010-luvulla Saharan ylittävä siirtolaisliikenne. Niger rajoitti sitä Euroopan unionin painostuksesta vuonna 2016 voimaan tulleella lailla, jonka maan sotilashallinto kumosi vuonna 2023. Agadezilaiset saavat elantonsa myös käsitöistä, kaupankäynnistä, maataloudesta ja alueen kullanhuuhdonnasta. Kaupungin historiallinen keskusta, jonka tunnetuin rakennus on vuonna 1515 valmistunut suuri moskeija, liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2013.

Maantiede

Agadezin sijainti Aïrvuoriston eteläosissa
Saharan autiomaata Agadezin ulkopuolella

Agadezin kaupunki (ransk. commune urbaine) kuuluu Tchirozérinen departementtiin ja Agadezin alueeseen (ransk. région). Kaupunki sijaitsee Nigerin keskiosassa, Saharan autiomaan Aïrvuoriston eteläosassa. Agadezin eteläpuolella sijaitsee Irhazer-tasanko. Nigerin pääkaupunki Niamey sijaitsee linnuntietä 740 kilometriä lounaaseen Agadezista. Agadezin naapurikunnat ovat Aderbissinat etelässä sekä Tchirozérine idässä, pohjoisessa ja lännessä.

Agadezin ympäristön hiekkakivijyrkänteiden, matalien lateriittitasankojen ja hiekka-alueiden korkeus merenpinnasta vaihtelee 300 metristä aina tuhanteen metriin.

Ilmasto

Agadezissa vallitsee Sahelin–Saharan alueelle tyypillinen ilmasto. Agadezin lyhyt sadekausi ajoittuu kesäkuun lopulta syyskuun lopulle. Agadezin ympäristön vuotuinen sademäärä jää alle 300 millimetriin. Kuiva kausi kestää puolestaan yhdeksän kuukautta eli lokakuusta kesäkuulle.

Aurinkotunteja Agadezissa on keskimäärin 3 483 vuodessa. Päivittäin aurinko paistaa keskimäärin 9,5 tuntia. Vähiten aurinkotunteja on huhtikuussa: 9,1 tuntia. Eniten niitä on puolestaan lokakuussa, jolloin aurinko paistaa kymmenen tuntia päivässä.

Agadezin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 28 31 35 40 41 41 39 38 39 37 33 29 ka. 35,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 13 15 20 24 27 27 26 25 25 23 17 14 ka. 21,3
Sademäärä (mm) 2,3 0,3 7,1 0,3 14,7 7,3 39,1 45,6 18,9 2,3 2,3 2,7 Σ 142,9
Auringonpaistetunnit (t/pv) 9,5 9,9 9,5 9,1 9,7 9,5 9,7 9,1 9,3 10 10 9,2 ka. 9,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
28
13
31
15
35
20
40
24
41
27
41
27
39
26
38
25
39
25
37
23
33
17
29
14
S
a
d
a
n
t
a		 2,3
0,3
7,1
0,3
14,7
7,3
39,1
45,6
18,9
2,3
2,3
2,7


Lähde:

Eläimistö

Agadezin eläimistö on hyvin suppea, mutta etupäässä keskusta-alueen ulkopuolella elää esimerkiksi oravia, siilejä, afrikanvillikissoja, jäniksiä, susisakaaleja, mäyriä ja aavikkokettuja. Myös käärmeitä, hämähäkkejä, skorpioneja, heinäsirkkoja ja termiittejä tavataan Agadezissa. Ihmisen vaikutuksesta villieläinten asuinalueita on tuhoutunut.

Linnuista Agadezissa, erityisesti keskusta-alueen ulkopuolella, tavataan esimerkiksi haukkoja, kalkkunoita, kyyhkyjä, trappeja ja helmikanoja.

Historia

Agadezin syntymisestä 1800-luvulle

Aïrvuoristosta saapuneet tuaregit perustivat 1000-luvulla pysyvän asutuskeskittymän, jota kutsuttiin nimellä Agadez. Tutkimusmatkailija Ibn Battuta kävi Agadezin seudulla vuonna 1352, mutta hän ei mainitse Agadezia Rihla-teoksessaan. Tämä kertoo luultavasti siitä, että Agadezilla oli tuohon aikaan vain vähän merkitystä. Sen sijaan esimerkiksi läheinen kuparikaivos- ja kaupankäyntikeskus Tiggida mainitaan teoksessa.

Agadez oli pieni kaupankäyntikeskus 1400-luvulle saakka, jolloin sulttaani Ilisawan (1430–1449), yksi tuaregivaltio Aïrin ensimmäisistä sulttaaneista, saapui paikkakunnalle ja päätti rakentaa sinne palatsin. Vuodesta 1430 lähtien Agadez toimi Aïrin pääkaupunkina. Toisen lähteen mukaan vuosina 1461–1477 hallinnut sulttaani Yusuf bin Aishata olisi siirtänyt keskuspaikan Agadeziin. Vuonna 1450 kaupungin väkiluku oli noin 30 000 ja 1500-luvulle saakka Agadez oli huomattava Pohjois-Afrikan ja hausojen välisen kaupan välittäjä.

Songhain kuningaskunnan johtaja Askia Mohammad Ture kulki vuonna 1498 Agadezin seudun läpi ollessaan Mekkaan suuntautuvalla pyhiinvaellusmatkalla. Hän piti näkemästään ja valloitti paluumatkalla Agadezin ympäristöineen. Näin kaupunki liitettiin Songhain kuningaskuntaan, ja se joutui maksamaan veroja kuningaskunnalle. Songhain vallan alla Agadez kukoisti, mutta Aïrvuoriston alue oli epävakaata seutua. Alueella oli usein konflikteja heimojen ja etnisten ryhmien välillä, ja toisinaan konflikteista seurasi kokonaisten kylien tuhoutuminen. Sulttaani ja muu yläluokka ei uskaltautunutkaan vuoristoon ilman armeijaan kuuluneita henkilöitä ja orjia. Agadezin suojelemiseksi rakennettiin 4,5 metriä korkea muuri valleineen. Kaikkiaan muurilla, jossa oli neljä porttia, oli pituutta 4,5 kilometriä. Kuningas Askia Mohammad Ture perusti seudulle myös kaksi etuvartioasemaa: toisen Agadeziin ja toisen läheiseen In-Galliin. Etuvartioasemien avulla pyrittiin turvaamaan karavaanien kulkua. Suojelutoimenpiteet osoittautuivat toimiviksi, ja Agadez kukoisti. Kaupunkiin saapui kauppiaita, jotka myivät viljaa, kultaa, hajusteita, nahkatuotteita, suolaa, tekstiilejä, mausteita ja taateleita. Lisäksi saapui hausa- ja songhai-kansoihin kuuluvia käsityöläisiä. Muurien ulkopuolelle alkoi kehittyä uusia asuinalueita, joihin muuttajat asutettiin. 1500-luvulla Agadeziin saapui noin 70 muslimitiedemiestä, jotka olivat alkuperältään arabeja ja fulbeja. Yksi heistä, Zakarya nimeltään, rakensi kaupunkiin kuuluisan moskeijan, joka valmistui vuonna 1515. Songhain kuningaskunta hajosi vuonna 1591, ja 1600-luvulla Agadez liitettiin Bornun valtakuntaan.

Tuaregimies rakennuksen edessä Agadezissa

Seuraavien vuosisatojen kuluessa tuaregeja muutti yhä pohjoisesta Aïrin alueelle ja myös etelämpänä sijaitsevalle Aderin alueelle. Levottomuus kasvoi Agadezin seudulla. Käytiin myös kiivaita taisteluita, jotka johtuivat kolmen johtavan tuaregiheimon, Kel Gressin, Kel Ferwanin ja Kel Oweyn, välisistä riidoista. Agadez kärsi taisteluista suuresti, ja epidemiat, kuivuus sekä yli 300 taloa tuhonnut rankkasade pahensivat tilannetta entisestään. Agadez menetti kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla ja monet asukkaat muuttivat etelään hausojen asuttamiin kaupunkeihin. Saman vuosisadan loppuun mennessä Kel Gressin heimo syrjäytettiin ja työnnettiin etelämmäksi.

Suolakaravaani matkalla Agadezista Bilmaan vuonna 1985.

Saksalainen tutkimusmatkailija Heinrich Barth kävi Agadezissa vuonna 1850. Hän kuvaili kaupunkia ”varjoksi menneisyydestä”. Agadezin moskeija ja useat talot olivat raunioina. Barthin vierailun aikana ainoastaan osa kaupungista oli säilynyt asutettuna ja koskemattomana.

Ranskan vallan alla

Ranskalaisten valta Nigerin eteläisillä alueilla kasvoi 1900-luvun alkuvuosina. Pohjoiset osat pyrkivät vastustamaan ranskalaisia, mutta ranskalaisten onnistui saada Aïrin aluekin haltuunsa ja saada Agadezin sulttaania suurempi valta. Agadeziin perustettiin tämän jälkeen sotilasasema. Tuaregit aloittivat säännöllisen kapinoinnin ja ryöstelyn, ja epävakaus alueella alkoi kasvaa. Vuosina 1913–1915 Agadezia vaivasi ankara nälänhätä ja kuivuus, jonka aikana ranskalaiset alkoivat vaatia tuaregikarjatilallisilta muun muassa ruokaa.

Izkazkazentuaregi Kaocen Ag Mohammed oli lähtenyt Aïrin alueelta ranskalaisten alettua työntyä kohti pohjoista ja liittyi ranskalaisia vastaan kapinoiviin tuaregijoukkoihin. Joukot jatkoivat tämän jälkeen matkaansa kohti itää. Tšadjärven alueella Kaocenin joukkoihin liittyi Kanemin ja Bornun valtakunnan senuseja. Tšadjärven alueelta Kaocenin kokoama armeija lähti etenemään kohti Agadezia. Sulttaani Tegama oli Kaocenia odotellessaan rakennuttanut tälle oman talon, joka sijaitsi sulttaaninpalatsin vieressä. Tegama oli virallisesti ranskalaisten liittolainen, mutta salaliitossa Kaocenin kanssa. Kaocenin joukkojen oli tarkoitus hajottaa ranskalaisten tukikohdat ja hyökätä myös Agadeziin palaavien ranskalaisjoukkojen kimppuun. Eräs ranskalaiskapteeni aavisti kuitenkin uhan ja määräsi joukot palaamaan Agadeziin. Suurin osa ehtikin sinne ennen Kaocenin joukkoja. Ranskalaisjoukot menivät Fort Dufauhon, joka oli linnoitettu varastorakennus. Rakennuksessa oli ruokatarvikkeita ja ammuksia. Kaocenin joukot aloittivat 13. joulukuuta 1916 Fort Dufaun piirityksen, joka kesti 81 päivää ja päättyi, kun ranskalaiset saivat apujoukkoja etelästä. Ranskalaisten kukistettua piirityksen Kaocen ja sulttaani Tegama pakenivat Agadezista. Ranskalaisjoukot teloittivat sadoittain muun muassa salaliittolaisia. Agadez oli jälleen ranskalaisten vallassa.

Poika Agadezin laitamilla

Agadez lähialueineen kärsi monia ihmishenkiä vaatineesta malariaepidemiasta. Ihmisiä muutti alueelta pois, sillä monet olivat menettäneet karjansa. Myös Agadezin kaupankäynti oli pysähtynyt. Ranskalaiset alkoivat järjestää sotilashallintoaan uudelleen. Toukokuussa 1917 he joutuivat kutsumaan Agadeziin vuonna 1907 syrjäyttämänsä entisen sulttaanin, Ibrahimin, sillä paikallisväestö ei suostunut olemaan tekemisissä ranskalaisten kanssa muuten kuin hänen välityksellään. Sulttaani toimi Ranskan vallan alaisena, ja hänellä oli vähän valtaa. Agadezin departementti (nyk. Agadezin alue) pysyi Ranskan sotilashallinnon alaisena vuoteen 1960, jolloin Niger itsenäistyi.

Osana itsenäistä Nigeriä

Agadezista pohjoiseen sijaitsevasta Arlitista löydettiin 1960-luvulla uraania, jonka jälkeen kaupungista rakennettiin uusi tie Arlitiin, Zinderiin ja Niameyhin. Arlitin ja Agadezin välistä tietä kutsutaan leikillisesti nimellä la route de l'uranium.

Agadez toimi kapinakeskuksena myös 1990-luvun tuaregikapinassa, jota käytiin Nigerin hallitusta vastaan. Kapinointi vähensi 1990-luvun alussa muun muassa Agadezissa käyvien matkailuryhmien, elokuvaryhmien ja jopa Bilmasta tulevien suolakaravaanien määrää. Tuaregit tekivät rauhan vuonna 1998, ja eräästä kapinapäälliköstä tuli Nigerin matkailuministeri. Tämän jälkeen matkailu alkoi elpyä. Kuitenkin vuonna 2007 alkaneen ja aselepoon toukokuussa 2009 päättyneen Nigerin hallituksen vastaisen tuaregikapinan keskuksena toimi jälleen Agadez. Kapinan aikana useita Aïrvuoriston kylien asukkaita pakeni suurempiin keskuksiin, kuten Agadeziin. Tilanteen rauhoituttua ihmiset ovat alkaneet palata kotiseudulleen. Aseistautuneet kapinalliset hyökkäsivät kesäkuussa 2007 Agadezin lentoasemalle ja alkoivat tulittaa, mutta viranomaisten mukaan hyökkäyksessä vältyttiin kuolonuhreilta ja vakavilta vahingoilta. Agadezin asukkaiden mukaan myös kaupungilla ammuskeltiin.

Unesco oli pitkään kiinnostunut Agadezista ja auttoi Nigerin hallitusta saamaan kaupungista maan ensimmäisen kulttuurikohteen Unescon maailmanperintöluetteloon. Luetteloon pääsemiseen tähtäävä prosessi aloitettiin vuonna 2000, ja sen oli tarkoitus päättyä vuonna 2004. Kuitenkin Agadez liitettiin vasta vuonna 2013 maailmanperintöluetteloon. Eräs syy pitkään prosessiin oli, että Nigerin hallitus ja maan kulttuuriministeriö olivat djerma- ja hausakansoihin kuuluvien hallussa. Heidän mukaansa Agadez symboloi tuaregien asuttamaa pohjoista, ja he kannattivat etelässä sijaitsevan Zinderin vanhankaupungin valitsemista Nigerin ensimmäiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Djermojen ja hausojen välit tuaregeihin heikkenivät 1990-luvun tuaregikapinoinnissa.

Agadezissa kävi vuonna 2006 viikoittain joitain satoja matkailijoita, mutta matkailu on kärsinyt tuaregien kapinoinnista. Vuoden 2009 alussa lennot Agadeziin oli lopetettu. Samoin ravintoloita ja hotelleja oli suljettu kapinoinnin vuoksi.

Agadezin alueella satoi epätavallisen rankasti syyskuun alussa 2009, minkä vuoksi alavat maat ja laaksot joutuivat tulvan alle. Agadezin kaupunki oli yksi pahimmin tulvasta kärsineistä alueista, sillä 1. syyskuuta kaupungin läpi virtaava, osan vuotta kuivana oleva joki tulvi yli äyräidensä padon murruttua. Tulva tuhosi tuhansittain koteja, julkisia rakennuksia, satoja ja teitä sekä tappoi ihmisiä ja karjaa. Punainen Risti alkoi 6. syyskuuta alkaen auttaa tulvasta kärsineitä antamalla heille muun muassa huopia, suojapeitteitä ja saippuaa. Myös esimerkiksi Unicef ja Nigerin hallitus auttoivat hätääkärsiviä.

Islamistinen Mujwa teki 23. toukokuuta 2013 samaan aikaan iskut Agadezin varuskuntaan ja Somairin uraanikaivoksella Arlitiin. Agadeziin hyökkäsi ryhmä itsemurhapommittajia, ja hyökkäykset olivat Nigerin ensimmäiset itsemurhaiskut. Niissä kuoli hyökkääjien lisäksi 18 sotilasta ja 1 siviili.

Libyan sisällissodan aikana 2011 Agadezista tuli siirtolaisuusliikenteen keskus. Sitä kautta kulki merkittävä osa Länsi- ja Keski-Afrikasta Eurooppaan kulkevista siirtolaisista. Helmi-huhtikuussa 2016 Agadezin kautta kulki vielä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan yli 60 000 siirtolaista. Pakolaisliikenteestä tuli Agadezin johtavia talouden aloja, mutta se siirtyi piiloon ja vaarallisemmille reiteille, kun Niger sääti vuonna 2016 voimaan tulleen lain siirtolaisliikenteen kieltämisestä. Euroopan unionin oli painosatnut Nigerin presidenttiä Mahamadou Issoufouta lain säätämisessä.

Nigerissä tehtiin sotilasvallankaappaus heinäkuussa 2023. Juntan johtaja Abdourahamane Tiani allekirjoitti myöhemmin samana vuonna lain, joka kumosi siirtolaisuusliikenteen kieltäneen lain. Agadezissa otettiin uudistus ilolla vastaan, sillä se mahdollistaa paluun tuottoisaan siirtolaisuustalouteen.

Agadezia koettelivat poikkeuksellisen rankat sateet elo- ja syyskuussa 2024. Agadezin alueella tulvissa kuoli syyskuun loppuun mennessä kymmenen ihmistä. Tulvat vaurioittivat erityisesti vanhaakaupunkia, jonka savitiilirakenteet kestävät huonosti vettä. Kaupungin konservaattorin Ali Salifoun mukaan noin sata taloa ja muuria sortui, ja vesi vaurioitti myös suurta moskeijaa, jonka pilareita sade söi. Sateet uhkasivat maailmanperintökohdetta uudelleen heinäkuussa 2025.

Politiikka

Agadez on kaupunkikunta (commune urbaine) Tchirozérinen departementissa Agadezin alueella Nigerissä. Kaupunki on Agadezin alueen pääkaupunki.

Vuoteen 2024 asti kaupunkia johti vaaleilla valittu valtuusto, johon valittiin viiden vuoden välein 20 edustajaa. Lisäksi Agadezin sulttaanilla oli valtuustossa yksi edustaja. Vuonna 2020 valtuutetuista 15 prosenttia oli naisia, ja valtuustolla oli vuonna 2016 kuusi lautakuntaa, muun muassa finanssilautakunta, kehitys- ja ympäristölautakunta, talouslautakunta ja maa-asioiden lautakunta. Joulukuun 2020 kunnallisvaaleissa valitut luottamushenkilöt asetettiin tehtäviinsä kesäkuussa 2021, jolloin kaupungin pormestariksi (maire) tuli Elhadji Abdourahamane Tourawa.

Heinäkuun 2023 sotilasvallankaappauksen jälkeen juntan johtaja Abdourahamane Tiani lakkautti 4. huhtikuuta 2024 kaikki maan kunnan-, kaupungin- ja aluevaltuustot, ja pormestarit sekä valtuutetut menettivät tehtävänsä. Pormestarien tilalle nimitettiin hallinnon edustajia (administrateurs délégués). Agadezissa tehtävään valittiin majuri Assarid Almoustapha. Valtuuston tilalle puolestaan on nimitetty neuvoa-antava komissio, joka vastaa muun muassa kunnan talousarvioista, verotuksesta ja kehityksestä.

Aïrin sulttaanikunta, jonka ensimmäinen sulttaani Yunus aloitti toimessaan vuonna 1404, on yhä olemassa. Alkuvuonna 2012 valtaan nousi Oumarou Ibrahim Oumarou.

Talous ja infrastruktuuri

Talous

Agadezissa on keskiajalta lähtien pysähtynyt karavaaneja, jotka ovat kaupungin kukoistuskaudella käsittäneet jopa 20 000 kamelia. Karavaanit ovat kuljettaneet muun muassa orjia, kultaa ja suolaa.

Agadezin käsityöläiset tekevät esimerkiksi hopea- ja kultatöitä, nahkatuotteita, savitöitä sekä puu- metalli- ja kiviveistoksia. Agadezilainen Service Artisanat d’Agadez on osuuskunta, joka myy ja vie erilaisia nigeriläisiä käsitöitä, kuten hopeatöitä, batiikkia, kirjottuja tuotteita ja vuolukivitöitä, Eurooppaan. Service Artisanat d’Agadezin toiminnan piirissä on noin 3 000 naista ja 500 miestä.

Tuaregikapina on kuitenkin iskenyt artisaaneihin, sillä matkailijoiden väheneminen on vaikuttanut markkinoihin. Alueen matkailutoimisto kirjasi vuonna 2022 vain runsaat 200 matkailijaa. Turismin hiipumisen takia Agadezin artisaanit ovat alkaneet viedä tuotteitaan lähemmäksi markkinoita, ja he ovat perustaneet Nigerin pääkaupunkiin Niameyyn myyntipisteitä. Ne eivät ole kuitenkaan taloudellisesti korvanneet matkailusta tulleita menetyksiä.

Matkailun tilalle tuli 2010-luvulla siirtolaisliikenteeseen perustuva talous. Agadezin kautta kulki iso osa Eurooppaan suuntaavista siirtolaisista, ja monet aiemmin matkailusta tulonsa saaneet ihmiset siirtyivät palvelemaan näitä. Matkaoppaat tunsivat hyvin alueen aavikon olosuhteet, ja monista tuli salakuljettajia. Kuskien asiakkaat ovat muuttuneet turisteista siirtolaisiksi, ja paikallinen ruoantuotanto on alkanut tarjota kauttakulkijoille sopivia ruokia. Vuoden 2015 siirtolaisuuslaki hiljensi talouden, mutta juntan kumottua lain Agadezissa on jälleen palattu siirtolaisuuden ympärillä pyörivään talouteen.

Agadeziin on tuonut 2010-luvulla uutta toimeliaisuutta myös Nigerin pohjoisosan kultalöydökset. Agadezista on muodostunut kullanhuuhtojien huolto- ja kauppakeskus. Siellä käsitellään malmia, mutta siellä myös käydään varustekauppaa. Korjaamot ja varastotilat tuovat myös työpaikkoja.

Kaupunkiin tuodaan nykyisin esimerkiksi lääkeyrttejä, suolaa, kameleita, kamelinsatuloita, taateleita, stereoita, radioita, pannuja, huopia ja ruukkuja. Näitä tuotteita sitten myydään Agadezin toreilla. Kaupunkiin tuodaan myös läheisillä Aïrvuoriston keitailla kasvatettuja vihanneksia ja hedelmiä.

Maataloudesta saa elantonsa pieni osa agadezilaisista. Maatalous, joka perustuu kasteluun, on keskittynyt Telwan wadin (hausaksi kori) varrelle. Vettä viljelyksille saadaan pääasiassa Telwasta, mutta myös sateesta. Viljelyksillä ei juuri käytetä maatalouskoneita. Maanviljelyksen lisäksi Agadezissa harjoitetaan karjanhoitoa, joka on mahdollista, sillä Agadezissa on ruohoa ja puita kasvavia laitumia.

Liikenne

Agadez on Pohjois-Nigerin liikenteen solmukohta. Kaupungin kautta kulkee Tahouasta Arlitiin johtava päätie, jota kutsutaan uraanitieksi (la route de l'uranium); se rakennettiin 1970-luvun lopulla uraanin kuljettamista ja Aïrin kaivosalueiden huoltoa varten. Tie on päässyt pahoin rapistumaan, ja Nigerin pääministeri ilmoitti tammikuussa 2024 Agadezissa sen kunnostamisesta. Kaupungista lähtee linja-autoja ja yhteistakseja muun muassa Niameyhin, Zinderiin ja Arlitiin.

Kaupungissa on Mano Dayakin kansainvälinen lentoasema, jolle on liikennöity Niameysta sekä matkailukaudella eli lokakuusta helmikuuhun 2000-luvun alussa suoraan Ranskan Pariisista ja Marseillesta. Lentoasema sijaitsee kaupungin keskustasta etelään. Tuaregien kapinoinnin vuoksi kaupungin lentoliikenne keskeytyi kokonaan. Directflights-palvelun mukaan vuonna 2026 asemalla liikennöidään kahdella kotimaan reitillä, toinen Niameystä ja toinen Zinderistä.

Agadezin eteläpuolella on myös Nigerin lentotukikohta 201. Se siirtyi Nigerille 2024, ja se on Yhdysvaltain rakennuttama. Se toimi viiden vuoden ajan Yhdysvaltain Nigerin-operaation tukikohtana. Sen rakentaminen maksoi 110 miljoonaa dollaria, ja sen on sanottu olleen historian suurin Yhdysvaltain ilmavoimien johtama rakennushanke.

Energia

Agadezista noin 45 kilometrin päässä luoteeseen, Tchirozérinen kaupungin läheisyydessä hiilikaivoksen luona, sijaitsee Société Nigérienne de Charbon d’Anou Ararenin (SONICHAR) kaksi 18,8 megawatin lämpövoimalaitosyksikköä. Yksiköt käyttävät polttoaineenaan hiiltä. Yksikköjen tuottamaa energiaa johdetaan Agadezin kaupunkiin ja sen lähialueille. Lisäksi Arlitin uraanikaivokset käyttävät voimalaitosyksikköjen energiaa. 1980-luvun alussa valmistuneet voimalaitokset oli alkujaan tarkoitettu vain 25 vuoden käytölle, joten ne ovat 2020-luvulla jo pahoin vanhentuneet ja riittämättömät. Alueen energiatarve on 2010-luvun alun jälkeen ylittänyt laitosten kapasiteetin, ja energiavaje on sen jälkeen vain kasvanut.

Palvelut

Hautausmaa kaupungin ulkopuolella

Agadezissa toimii sairaala, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Kaupungissa on myös turisti-info, postitoimisto, ravintoloita, hotelleja, poliisiasema ja pankkeja. Algerialla on konsulaatti Agadezissa. Aikaisemmin konsulaatti on ollut myös Libyalla.

Agadezissa toimi 2000-luvun alussa yli 70 matkatoimistoa, toisen lähteen mukaan noin 50, jotka järjestivät matkoja Aïrvuoristoon ja Ténérén aavikkoalueelle. Vuonna 2009 matkatoimistot olivat suljettuina tai ne toimivat pääkaupungissa Niameyssa. Syy tähän on ympäröivän vuoristo- ja aavikkoalueen sulkeminen tuaregien kapinoinnin vuoksi.

Place de la Républiquella toimii kioski, joka myy sanomalehtiä. Paikallinen lehti on Aïr Info. Agadezissa toimivia radioasemia ovat yksityiset Sahara FM ja Nomade FM - 101.9MHZ. Sahara FM on kaupungin pääradioasema. Nigerin hallitus lopetti sen määrittelemättömäksi ajaksi huhtikuussa 2008, kun asema oli kertonut armeijan suorittamista pahoinpitelyistä. Se sai jatkaa toimintaansa vasta kahden vuoden kuluttua.

Väestö

Väestörakenne

Agadezilaisia nuoria seuraamassa Yhdysvaltain suurlähetystön sponsoroimaa hip hop -konserttia tammikuussa 2009.

Nigerin tilastokeskuksen projektion mukaan vuonna 2021 Agadezin väkiluku oli 156 948. Heistä miehiä oli 51,5 prosenttia. Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan Agadezin kunnan asukasluku oli 118 240. Näistä kaupunkialueella asui lähes 110 500 ja maaseudulla vain noin 7 700.

Tuaregeja dromedaarien selässä Agadezissa vuonna 1991

Agadezin väestö koostuu monista eri etnisistä ryhmistä, joista suurin on tuaregit. Lisäksi kaupungissa on muun muassa hausoja, djermoja, arabeja, tubuja ja fulbeja. Agadezissa käytetään hausaa kaupankäynnissä, mutta useat tuaregilapset ovat monikielisiä, sillä kotonaan he puhuvat tuaregikieli tamajeqia (myös tomacheck) ja kaduilla puolestaan hausaa ja ehkä myös fulania. Koulussa lapset puhuvat ranskaa sekä joskus myös englantia.

Vuonna 1450 kaupungissa asui noin 30 000 asukasta ja 1500-luvun aikana Agadez sai uusia asukkaita sinne muuttaneista käsityöläisistä ja kauppiaista. Väkiluku pienentyi 1700-luvun lopulla, kun monet asukkaat muuttivat etelään hausojen asuttamiin kaupunkeihin Agadezin menetettyä kaupallisen merkityksensä. 1900-luvun alkuun mennessä väkiluku oli laskenut alle 3 000:en. Agadez lähialueineen kärsi 1900-luvun alussa malariaepidemiasta, joka tappoi useita ihmisiä. Ihmisiä muutti myös alueelta pois, sillä monet menettivät karjansa. Viime aikojen kuivuudet ovat vaikuttaneet Agadezin väkilukuun, kun karjansa menettäneet ovat joutuneet muuttamaan kaupungin laitamille.

Agadezin väkiluvun kehitys vuodesta 1941 eteenpäin:
Vuosi Väkiluku Lähde
1941n. 3 500
19636 720
197720 643
198849 424
199585 808
200179 228
2012118 240
2021156 948

Pakolaiset

Agadezissa on vuodesta 2018 toiminut Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön humintaarinen keskus, jossa oli huhtikuussa 2025 noin 1 900 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on sudanilaisia, mutta joukossa on myös joitakin Kamerunista ja Keski-Afrikan tasavallasta lähteneitä.

Suurin osa Agadeziin päätyvistä pakolaisista tulee Algeriasta, joka karkottaa maastaan pakolaisia aavikolle. Esimerkiksi vuonna 2024 Algeria karkotti Alarme Phone Sahara -järjestön mukaan yli 30 000 ihmistä.

Koulutus

Agadezissa oli vuonna 2017 kaikkiaan 69 peruskoulua. Niistä 59 oli julkisia ja 10 yksityisiä. Toisen asteen oppilaitoksia oli puolestaan 17. Niistä yksityisiä oli 10 ja julkisia 7. Lisäksi kaupungissa annetaan ammatillista opetusta sekä siellä toimii lukutaitokeskuksia ja madrassia.

Niger perusti vuonna 2014 neljä uutta yliopistoa, yksi niistä tuli Agadeziin. Agadezin yliopisto sai erityisalueekseen uusiutuvan energian. Ensimmäiset oppilaat aloittivat syksyllä 2015. Agadezissa toimii myös niameylaisen Abdou Moumounin yliopiston humanistisen tiedekunnan osa, Institut de Récherches des Sciences Humaines eli IRSH.

Kulttuuri

Arkkitehtuuri ja rakennukset

Agadezin moskeija
Rakennus Agadezissa

Ennen 1800-lukua rakennetusta Agadezista on säilynyt nykyaikaan vain vähän merkkejä. Tosin varhaisten arabi- ja eurooppalaismatkailijoiden kuvauksista on saatu jonkinlaista tietoa, miltä kaupunki on aikoinaan näyttänyt. Agadezissa 1500-luvulla vieraillut tiedemies ja matkailija Leo Africanus kuvasi kaupungin berberityyliseksi, eli Agadezin on täytynyt olla rakennettu kivestä ja laastista. Kaupungin rakennukset olivat muodoltaan suorakulmioita ja niissä oli kaksi huonetta. Rakennusten ulkorakennukset ja pihamaat olivat puolestaan savitiilestä rakennettuja. Kaupunginmuurien eteläpuolella sijaitsi Sidi Hamada -nimellä tunnettu pyhäkkö sekä avoin rukoilupaikka eli musalla.

Kaupunki laajeni 1800-luvulla pohjoisen suuntaan, kaupunginmuurin läheisyyteen. Tämän alueen rakennuksissa on käytetty materiaalina mutaa. Rakennusten sisätilat muistuttavat Pohjois-Nigerian hausakaupunkien vastaavia. Myös Agadezin moskeija rakennettiin tänä aikana uudelleen. Kaupungin eteläpuolella sijaitsi 1800-luvun kuvausten mukaan suuri muurein ympäröity savitiilirakennelma. On arveltu, että se saattoi olla esimerkiksi tuaregilinnoitus.

Agadezissa käytetty päärakennusmateriaali on nykyisin savitiili. Rakennukset ovat enimmäkseen yksikerroksisia, ja niiden katot on rakennettu halkaistuista palmunrungoista. Välittömästi kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa tuaregileireissä sen sijaan käytetään pääasiassa kiveä rakennusmateriaalina.

Agadezin Place de la Grande Mosquéella on alun perin vuonna 1515 bankosta eli saven, kivien ja olkien sekoituksesta rakennettu moskeija, joka on laajalti Länsi-Afrikassa tunnettu. Moskeija rakennettiin uudelleen vuonna 1844 tai toisen lähteen mukaan korjattiin vuonna 1847. Moskeijan 27 metriä korkeaan minareettiin pääsee maksua vastaan. Minareetin kerrotaan olevan Afrikan korkein savitiiliminareetti.

Moskeijan läheisyydessä sijaitsevat Agadezin vanhakaupunki ja sulttaaninpalatsi. Vanhakaupunki valittiin 2013 Unescon maailmanperintöluetteloon. Arvion mukaan kaupunki on merkittävä Saharan ylittävän kulttuurivaihdon keskus. Sen historiallisessa keskustassa on suurmoskeijan lisäksi useita muita merkittäviä savitiilisiä rakennuksia.

Agadezissa sijaitsevat myös Tendén, Dan Fodion ja Abawagen moskeijat. Vanhassakaupungissa on myös rakennus, jossa tutkimusmatkailija Heinrich Barth asui vieraillessaan Agadezissa vuonna 1850. Nykyisin rakennus toimii museona. Myös Anastifidetin, Kel Oweyn tuaregiheimon johtajan, asumus sijaitsee vanhassakaupungissa samoin kuin esimerkiksi maison du boulanger -rakennus, jonka kaikki huoneet Senegalista kotoisin ollut Sidi Ka -niminen leipuri muutti sadunomaisiksi luoliksi. Rakennuksen katossa, seinissä ja pilareissa on kuvattuna esimerkiksi kookkaita hirviöitä ja muita ilkikurisia olioita.

Tapahtumat, juhlat ja musiikki

Agadezin länsiosassa järjestetään tuaregien kamelimarkkinoita, jotka alkavat auringon noustessa ja päättyvät sen laskiessa. Kamelimarkkinoilla myydään kameleiden lisäksi aaseja, lampaita ja vuohia. Myös Route de Bilma -tien varressa sijaitsevalla Grande Marché -torilla (kutsutaan myös nimellä Marché Moderne) kauppaa käydään auringonnoususta auringonlaskuun. Kaupunki on tunnettu taidekäsitöistään.

Agadezissa vietetään islaminuskon juhlia, kuten Ramadanin päättymistä, Id al-Adhaa eli tabaskia ja profeetta Muhammadin syntymäpäivää. Juhlat alkavat imaamin johtamalla aamurukouksella. Imaami tappaa lampaan, minkä jälkeen agadezilaiset siirtyvät koteihinsa juhla-aterialle. Aterian jälkeen kaupunkilaiset kerääntyvät sulttaaninpalatsin ja moskeijan väliselle kadulle, jossa rummuin ilmoitetaan juhlien jatkumisesta. Juhlien kohokohta on, kun miehiä nousee hevosten selkään kavalkadia varten. Kavalkadi päättyy auringon laskiessa ja jatkuu jälleen seuraavana päivänä. Kavalkadissa miehet ajavat hevosensa kovaan vauhtiin. Tabaski-juhlan aikana Agadezin kaduilla järjestetään kamelikilpailuja. Viikko tabaski-juhlan jälkeen kaupungissa järjestetään Bianou-juhla, jossa Agadez jaetaan itä- ja länsiosaan. Kumpikin osa tanssii ja soittaa erilaisia soittimia kilpaillen toisiaan vastaan.

Kaupungin Maison des Jeunes et de la Culturessa järjestetään teatteriesityksiä ja livekonsertteja. Agadezista kotoisin olevia musiikkiyhtyeitä ovat esimerkiksi hip hop -yhtye Eman Kayan sekä kitaristi Omara Moctarin johtama tuaregimusiikkia soittava Group Bombino. Bombino nimellä levyttävä Moctar on saanut myös mainetta maailmanlaajuisesti, ja vuonna 2019 hän sai albumistaan Deran ensimmäisenä nigeriläisenä Grammy-ehdokkuuden.

Agadezin risti

Tuaregien käsityöperinteessä tunnetaan niin sanottu Agadezin risti. Siitä on 22 muunnelmaa, joista jokainen edustaa jotain tuaregikaupunkia. Tunnetuinta risteistä valmistetaan Agadezissa, mutta korutyyppi tunnetaan kaikkialla Saharan tuaregeilla.

Urheilu

Agadezista on kotoisin jalkapalloseura Aigles, joka pelaa ottelunsa Stade d'Agadezilla eli Agadezin stadionilla. Stadionille mahtuu 7 000 katsojaa. Arène de lutte d'Agadez -areena puolestaan on 10 000 -paikkainen. Areenalla järjestetään perinteisiä painiotteluita. Kaupungissa järjestettiin 2007 perinteisen painin mestaruuskilpailut, johon otti osaa noin sata kilpailijaa. Katsojia tapahtumalla oli yli 20 000. Kisat järjestettiin Agadezissa myös 2023. Dakar-rallin reitti on kulkenut Agadezin kautta vuosina 1979, 1983–1991 ja 1997.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Agades, Niger Page Falling Rain Genomics, Inc. Viitattu 10.10.2010. (englanniksi)
  2. 1 2 3 Agadez agadez.org. Viitattu 30.12.2009. (ranskaksi)
  3. 1 2 3 4 5 6 7 Agadez Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Situation Géographique Commune urbaine d'Agadez. Arkistoitu 31.8.2011. Viitattu 5.1.2010. (ranskaksi)
  5. 1 2 Agadez Climate / Temperatur Climatetemp.com. Viitattu 1.1.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Agadès, Niger MSN Sää. Microsoft. Viitattu 11.11.2014.
  7. 1 2 Faune Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 2.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  8. 1 2 3 4 5 6 7 Geels 2006, s. 159–160.
  9. 1 2 3 4 Werner, Louis: Agadez: Sultanate of the Sahara. Saudi Aramco World, 2003, s. 34–41. Aramco Services Company. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.12.2009. Arkistoitu 23.1.2008. (englanniksi)
  10. 1 2 3 Ham et al. 2009, s. 574.
  11. 1 2 3 4 5 6 7 Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 1, s. 217.
  12. ↑ Ville historique agadez-niger.com. Arkistoitu 9.5.2008. Viitattu 14.12.2009. (ranskaksi)
  13. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Geels 2006, s. 161–162
  14. 1 2 3 4 5 Petersen, Andrew: Agades ArchNet. Viitattu 28.12.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  15. 1 2 3 4 Geels 2006, s. 174–176
  16. 1 2 Hudgens et al. 2003, s. 982
  17. ↑ Cease-fire truce reached with Niger rebels 15.5.2009. United Press International, Inc. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  18. 1 2 Niger: Lull in conflict favours return in the north 8.9.2009. Internal Displacement Monitoring Centre. Arkistoitu 30.1.2010. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  19. ↑ Massalatchi, Abdoulaye: Tuareg rebels in Niger raid Agadez airport 17.6.2007. Niamey, Niger: Reuters. Arkistoitu 12.4.2013. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  20. ↑ Suspected rebels attack Agadez in northern Niger 17.6.2007. AlertNet.org, Reuters Foundation. Arkistoitu 2.12.2008. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  21. 1 2 Historic Centre of Agadez UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 16.12.2013. (englanniksi)
  22. 1 2 Scholze, Marko: Arrested Cultural Heritage. Processes of Inscription on the UNESCO World Heritage List. The Case of Agadez in Niger. 2007. AEGIS European Conference on African Studies. Arkistoitu 17.12.2013. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
  23. 1 2 3 Ham, Anthony; Bainbridge, James: West Africa, s. 604–605. Lonely Planet, 2006. ISBN 1740597710 Teoksen verkkoversio Viitattu 17.12.2009. (englanniksi)
  24. 1 2 3 4 5 6 7 Ham et al. 2009, s. 599
  25. ↑ Emergency food assistance to flood-affected populations in Agadez region (PDF) World Food Programme. Viitattu 10.10.2010. (englanniksi)
  26. ↑ Niger: ICRC aids Agadez flood victims 8.9.2009. International Committee of the Red Cross. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi)
  27. ↑ Bisin, Sandra: Floods devastate Agadez region of northern Niger with lingering effects 25.9.2009. Thomson Reuters Foundation. Arkistoitu 3.10.2009. Viitattu 16.12.2013. (englanniksi)
  28. ↑ Roggio, Bill: MUJAO suicide bombers hit uranium mine, barracks in Niger 23.5.2013. Long War Journal. Viitattu 2.10.2025. (englanniksi)
  29. ↑ Double attentat : 24 morts, un terroriste retranché 23.5.2013. Le Nouvel Obs. Viitattu 2.10.2025. (ranskaksi)
  30. 1 2 Adeleye, Pius: People smugglers enriched in Niger’s Agadez after junta dumps EU migration deal The Africa Report. 28.10.2025. Viitattu 2.10.2025. (englanniksi)
  31. ↑ IOM Records Over 60,000 Migrants Passing Through Agadez, Niger between February and April 2016 27.5.2016. International Organization for Migration. Viitattu 2.10.2025. (englanniksi)
  32. 1 2 Simoncelli, Marco: 'Agadez has begun to live again' Al Jazeera. 12.4.2024. Al Jazeera Media Network. Viitattu 3.10.2025. (englanniksi)
  33. ↑ Au Niger, la junte abroge une loi contre les trafiquants de migrants 28.11.2023. Jeune Afrique. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  34. ↑ Atafa, Ahmadou: Niger: how is the cancellation of the anti-migration law welcomed in Agadez? Aïr info. 28.11.2023. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  35. ↑ Inondations au Niger : 339 morts, 1,17 million de sinistrés et des destructions massives de biens matériels 9.10.2024. ActuNiger. Viitattu 4.10.2026. (ranskaksi)
  36. ↑ La cité d'Agadez, inscrite au patrimoine de l'Unesco et menacée par des inondations 26.9.2024. Voice of America Afrique. Viitattu 4.10.2026. (ranskaksi)
  37. ↑ Sourou, Hélène: Agadez : Une vague dévastatrice submerge la perle du désert 11.7.2025. Journal du Niger. Viitattu 4.10.2026. (ranskaksi)
  38. ↑ Tableau n°2.a : Répartition de la Population de la Région d'AGAGEZ par Sexe selon le Département, Canton ou Zone Restante et le centre Urbain (PDF) Institut National de la Statistique. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 14.12.2009. (ranskaksi)
  39. 1 2 3 Niger Citypopulation.de. Thomas Brinkhoff. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  40. ↑ Organisation Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 1.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  41. 1 2 City profile: Agadez, Niger (PDF) ODI. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  42. ↑ L’Installation des élus locaux : Quelles attentes pour les jeunes filles? 27.6.2021. Fondation Hirendelle. Viitattu 13.8.2021. (ranskaksi)
  43. ↑ Réorganisation administrative : le Président du CNSP ordonne la dissolution des Conseils Municipaux, de Ville et Régionaux 4.4.2024. ActuNiger. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  44. ↑ Niger : le CNSP dissout les collectivités locales et nomme des administrateurs délégués Les Échos du Niger. 6.4.2024. Web TV. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  45. ↑ Recensement administratif de la Commune Urbaine d'Agadez : L'Administrateur Délégué supervise les opérations sur le terrain Le Sahel. 7.10.2024. Onep. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  46. ↑ Session ordinaire de la Commission consultative de la commune urbaine d'Agadez : La présentation du rapport du recensement fiscal digitalisé à l'ordre du jour Le Sahel. 7.4.2026. Onep. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  47. ↑ Agadez : Le Sultanat de l’Aïr, de 1405 à nos jours : Du sultan Younous à Oumarou Ibrahim Oumarou 15.12.2023. L’Agence Nigérienne de Presse. Viitattu 4.10.2025. (ranskaksi)
  48. 1 2 3 Niger us-africa.tripod.com. Arkistoitu 24.3.2010. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  49. ↑ Tourisme,Artisanat,Hotellerie Commune urbaine d'Agadez. Arkistoitu 30.8.2011. Viitattu 3.1.2010. (ranskaksi)
  50. ↑ Dutch design stimulates palm leaf production in Niger design.nl. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  51. 1 2 Le Service Artisanat d'Agadez agadez-niger.com. Arkistoitu 9.5.2008. Viitattu 29.12.2009. (ranskaksi)
  52. ↑ Reprise du tourisme dans la région d’Agadez : quelles solutions pour un nouvel élan ? Studio Kalangou. 13.3.2023. Fondation Hirondelle. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  53. 1 2 Hoffman, Anette & Meester, Jos & Manou Nabara, Hamidou: Migration et marchés à Agadez (PDF) 2017. Institut Clingendael. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  54. ↑ Grégoire, Emmanuel & Gagnol, Laurent: Ruées vers l'or au Sahara : l'orpaillage dans le désert du Ténéré et le massif de l'Aïr (Niger). EchoGéo, 19.5.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.10.2026. (ranskaksi)
  55. ↑ Elevage et Agriculture Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 3.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  56. ↑ Niger : à Agadez, le premier ministre annonce la réhabilitation de la route Tahoua-Arlit (RTA) 2.1.2024. Aïr Info. Viitattu 3.10.2026. (ranskaksi)
  57. 1 2 3 4 5 6 7 Pitcher et al. 2006, s. 447–448
  58. 1 2 3 Ham et al. 2009, s. 602–603
  59. ↑ Visit Niger Agadez-Tourisme SARL. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  60. ↑ Geels 2006, s. 44
  61. 1 2 3 Hudgens et al. 2003, s. 987–989
  62. ↑ Direct flights from Agades AJY Directflights.com. Viitattu 3.10.2025. (englanniksi)
  63. ↑ Bath, Alison: Pentagon completes pullout from Niger, 5 years after building a $110 million drone base 5.8.2024. Stars and Stripes. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
  64. ↑ Electrical Power in Niger MBendi. Arkistoitu 8.1.2009. Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
  65. ↑ Capus, Georges; Bourrelier, Pascal; Souley, Moussa: Uranium Mining in Niger; Status and Perspectives of a Top Five Producing Country 2004. The World Nuclear Association. Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
  66. ↑ Présentation de la SONICHAR Le Sahel. 28.4.2024. Viitattu 3.10.2026. (ranskaksi)
  67. ↑ Atafa, Ahmadou: SONICHAR, le fleuron de l’industrie énergétique du Niger Aïr info. 22.4.2024. Viitattu 3.10.2025. (ranskaksi)
  68. 1 2 Pitcher et al. 2006, s. 445–446
  69. ↑ Consulates in Niger EmbassyPages.com. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
  70. ↑ Geels 2006, s. 167
  71. 1 2 Geels 2006, s. 170–171
  72. ↑ Organisations located in Agadez - Niger AfDevInfo. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  73. 1 2 Organisation Record: Sahara FM AfDevInfo. Arkistoitu 4.10.2012. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  74. ↑ Organisation Record: Nomade FM - 101.9MHZ AfDevInfo. Arkistoitu 24.9.2012. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  75. ↑ Niger: Sahara FM allowed to resume broadcasting in Agadez Balancing Act. Arkistoitu 13.8.2021. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  76. 1 2 Depliant Demographique Agadez 2021 (PDF) 2022. L’INS Niger. Viitattu 4.10.2026. (ranskaksi)
  77. 1 2 3 Agadez Citypopulation.de. Thomas Brinkhoff. Viitattu 4.10.2026. (englanniksi)
  78. 1 2 Fiche signalétique Commune urbaine d'Agadez. Arkistoitu 8.9.2011. Viitattu 2.1.2010. (ranskaksi)
  79. ↑ Lyon, Gabrielle: FLAMME de la PAIX... cont'd Project Exploration. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  80. 1 2 Carretero, Leslie: Niger : tension à son comble dans le centre du HCR d’Agadez Info Migrants. 4.4.2025. Viitattu 4.10.2025. (ranskaksi)
  81. ↑ NGO estimates more than 30,000 migrants deported by Algeria to Niger in 2024 Info Migrants. 6.1.2025. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
  82. ↑ Annuaire 2018 (PDF) INS. Viitattu 13.8.2021. (ranskaksi)
  83. ↑ Education Commune urbaine d'Agadez. Viitattu 2.1.2010. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
  84. ↑ Mohamed Ag Ahmedou: Four specialist regional universities to be created 12.12.2014. University World News. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  85. ↑ Fiche Curi Niger (PDF) Ambassade de France au Niger. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  86. 1 2 3 Hudgens et al. 2003, s. 984–985
  87. 1 2 Geels 2006, s. 172–173
  88. ↑ 2009 Hip Hop Caravan U.S. Embassy, Niger. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  89. ↑ Group Bombino Jackpot Records, LLC. Arkistoitu 15.5.2011. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  90. ↑ Bombino, the First Nigerien Artist to Be Nominated For a Grammy OkayAfrica. 10.1.2019. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
  91. ↑ Teneghelt or the Agadez cross: symbol of the Tuaregs of the Sahara Torres Touareg. Viitattu 4.10.2025. (englanniksi)
  92. 1 2 3 4 Stadiums in Niger World Stadiums. Arkistoitu 31.1.2009. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  93. 1 2 Niger Traditional Wrestling Championships 2007 Unesco. Arkistoitu 2.4.2007. Viitattu 7.1.2010. (englanniksi)
  94. ↑ 44ème édition de lutte traditionnelle à Agadez 2023 sous le thème « la Sauvegarde de la Patrie » 5.12.2023. L’Agence Nigérienne de Presse. Viitattu 4.10.2025. (ranskaksi)
  95. ↑ Dakar retrospective 1979–2005 (pdf) Amaury Sport Organisation. Arkistoitu 25.1.2007. Viitattu 16.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla