Agakonna eli jättikonna (Rhinella marina, aik. Bufo marinus) on maailman suurin konnalaji. Suurin punnittu agakonna painoi 2,7 kiloa, joten kyseessä oli samalla maailman suurin sammakko.
Agakonnaa on tarkoituksella levitetty uusiin elinympäristöihin torjumaan "sokeriruokokuoriaista" (cane beetle; Dermolepida albohirtum). Mutta luontaisten vihollisten puuttuessa sekä myrkyllisyytensä ja lisääntymiskykynsä ansiosta sen populaatiot aiheuttavat tuhoa paikallisille ekosysteemeille. Agakonna onkin listattu yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
Ulkonäkö, koko ja lisääntyminen
Agakonnat ovat tyypillisesti 10–15 cm pitkiä. Selkäpuoli on harmaa, ruskea tai kellertävä, vatsapuoli vaalea. Varsinkin koiraan selässä on piikkimäisiä nystyjä. Takajalkojen varpaiden välissä on räpylä, etujaloissa ei. Kutuaikana koiraan etujalkoihin kasvaa uloke, jolla se voi pitää naaraasta kiinni.
Agakonnan kutu on helppo tunnistaa, koska konna laskee kutunsa hyytölömäisenä nauhana, jossa munat ovat. Naaraspuolinen agakonna voi munia kerralla 8000 – 30000 munaa kahdesti vuodessa (kotoperäiset sammakot munivat 1000–2000 munaa vuodessa), jotka kuoriutuvat kahden tai kolmen päivän kuluessa. Trooppisissa oloissa nuijapäät kehittyvät aikuisiksi noin vuodessa, mutta kylmemmässä ilmastossa tähän voi mennä kaksi vuotta.
Asiantuntijat ovat varoittaneet, että mikäli agakonnien leviämiseen ei puututa, ne saavuttavat Länsi-Australiassa sijaitsevan De Greyn joen 2030-luvun puolivälissä.
Torjuntayritykset Australiassa
Agakonnien hävityksessä suositellaan keskittymään vain aikuisiin konniin ja niiden kutuun, koska nuijapäät on helppo sekoittaa kotoperäisiin lajeihin. Konnia voi hävittää missä vaiheessa tahansa niiden elinkaaren aikana. Suositeltu hävityskeino on laittaa konnat suljetussa asitiassa ensin jääkaappiin ja sitten pakastimeen, jossa ne jäätyvät kuoliaiksi.
Käyttäytyminen ja ravinto
Agakonna on myrkyllinen. Se syö hämärässä, eikä sen tarvitse pelätä petoja myrkyllisyytensä vuoksi. Konna syö ennen kaikkea eläviä hyönteisiä, mutta myös liskoja, muita sammakkolajeja sekä pieniä jyrsijöitä.
Australiassa agakonnien on havaittu syövän myös toisiaan eikä vastaavaa ilmiötä tavata niiden kotoperäisellä alueella.
Agakonna voi elää jopa 15-vuotiaaksi.
Lähteet
↑Frank Solís, Roberto Ibáñez, Geoffrey Hammerson, Blair Hedges, Arvin Diesmos, Masafumi Matsui, Jean-Marc Hero, Stephen Richards, Luis Coloma, Santiago Ron, Enrique La Marca, Jerry Hardy, Robert Powell, Federico Bolaños, Gerardo Chaves, Paulino Ponce:Rhinella marinaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2.2009.International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014.(englanniksi)
