Agneta Wilhelmina Johanna Matthes (4. lokakuuta 1847, Amsterdam - 5. lokakuuta 1909 Hof van Delft) oli alankomaalainen yrittäjä.
Agneta Matthes sai peruskoulutuksensa Amsterdamissa ja jatkoi tyttöjen sisäoppilaitoksessa Utrechtissä vuosina 1862–1864. Palattuaan Amsterdamiin hän otti piano-, tanssi- ja piirustustunteja ja kävi rippikoulun. Näin valmistautuneena sosiaaliseen elämään pääkaupungissa hän tapasi delftiläisen tekniikan opiskelijan Jacob Cornelis van Markenin vuonna 1865. Valmistuttuaan van Marken sai perustaakseen Alankomaiden ensimmäisen hiivatehtaan. Agneta osallistui aktiivisesti tämän valmisteluun. Heidän avioliittonsa solmittiin vähän ennen kuin Nederlandsche Gist- & Spiritusfabriek NV Hof van Delftissä aloitti toimintansa. Avioliitto jäi lapsettomaksi, ja pariskunta paneutui tehtaan ja sen työläisten kehittämiseen. Agneta Matthes vastasi sen henkilöstöasioista, ja pyrki edistämään työntekijöiden yhteisöllisyyttä ja kouluttautumismahdollisuuksia. Sitoutumista edistettiin jakamalla henkilöstölle osa yhtiön voitoista.
Agnetan aloitteesta Van Markensit perustivat vuonna 1873 Delftiin hajustetehtaan Maison Neuve. Parfyymien liuottimena käytetty alkoholi saatiin hiivatehtaasta. Yritys oli rekisteröity J.C. van Markenin nimiin, koska nainen ei tuolloin ollut lain mukaan liiketoimikelpoinen, mutta todellisuudessa tätä hajuvesiyritystä johti Agneta Matthes. Hän saavutti erinomaisia tuloksia ja voitti palkintoja. Vuoden 1886 lopussa hän myi yrityksen. Syynä tähän olivat liiketoiminnalliset ja henkilökohtaiset syyt.
Van Markensit perustivat vuonna 1883 hiivatehtaan viereen ruokaöljy- ja margariinitehtaan, mihin osa pääomasta saatiin Agneta Matthesin äidiltä. Vuonna 1886 he ostivat Liima- ja liivatetehtaan. Sekä rasva- että liimatehtaissa pariskunta toteutti hiivatehtaassa kehitettyä henkilöstöpolitiikkaa.
Vuodesta 1882 alkaen van Markensit toteuttivat suurta haavettaan. He ostivat maata hiivatehtaan vierestä ja alkoivat rakennuttaa sinne työväenasuntoja. Tämä puutarhakaupunginosa sai nimen "Agneta-Park". Suunnitelman pohjaksi Agneta van Marken oli aiemmin tehnyt kyselyn työväenluokan perheiden asumistottuuksista ja mieltymyksistä.
Agneta van Marken keskittyi enemmän asunto-osuuskunnan kehittämiseen ja jätti tehtailla työskentelyn vähemmälle. Hänen miehensä terveys reistaili, ja samalla paljastui että miehellä oli kolme lasta sivusuhteesta toisen naisen kanssa. Lasten äiti kuoli, ja Agneta suostui adoptoimaan miehensä rakastajattaren lapset.
Jacob Cornelis van Markenin kunto huononi edelleen, hän joutui luopumaan työnteosta ja kuoli vuonna 1906. Aneta toimitti antologian hänen kirjeistään ja lehtikirjoituksistaan.
Vieraillessaan Lontoossa lokakuussa 1895 Agneta teetti frenologisen analyysin J.A. Fowlerilla. James Coates puolestaan tutki hänen käsialanäytteitään. Näissä tutkimuksissa Agneta Matthesia kuvataan älykkääksi ja itsevarmaksi naiseksi, jolla on laajat kiinnostuksen kohteet, erittäin kehittynyt velvollisuudentunto ja suuri organisointikyky. Hän otti helposti vastuuta erityisesti moraalisissa ja sosiaalisissa asioissa ja pystyi toimimaan johtajina. Fowlerin mukaan hänellä ei kuitenkaan ollut riittävää taloudellista ymmärrystä. Mieheensä verrattuna Agneta oli Coatesin mukaan käytännöllisempi: hän tarkkaili ja teki ehdotuksia, kun taas Van Marken kehitteli ja toteutti niitä. Hän pelkäsi vähemmän yleistä mielipidettä kuin miehensä, ei tähdännyt yksinomaan taloudellisen voiton maksimointiin, vaan teki sen, mitä näki ja tunsi tarpeelliseksi.
Agneta van Marken-Matthes kuoli yli kolme vuotta miehensä kuoleman jälkeen. Hänet haudattiin miehensä kanssa Delftin Jaffan hautausmaalle.
