Ajattelu on informaation mentaalista esitystä ja käsittelyä, sekä näiden vuorovaikutusta.
Ajattelun muotoja
Analyyttinen ajattelu tarkoittaa kokonaisuuden jakamista osiinsa, ja synteettinen ajattelu osien kokoamista kokonaisuuksiksi. Divergentti tai laajeneva ajattelu tarkoittaa monien erilaisten ideoiden keksimistä, ja konvergentti tai suppeneva ajattelu tarkoittaa keskittymistä yhteen ideaan, usein ratkaisun löytämiseksi.
Ajattelun voi jakaa neljään kategoriaan:
Käsitteenmuodostus tarkoittaa sanojen ja muiden symbolien merkitysten opettelua ja pohtimista.
Ongelmanratkaisu tarkoittaa siirtymistä ongelmatilanteesta ratkaisuun ylittämällä matkalla olevat esteet.
Arviointi ja päätöksenteko tarkoittaa mahdollisuuksien pohtimista ja valintaa vaihtoehtojen väliltä.
Päättely tarkoittaa johtopäätösten vetämistä näytön pohjalta.
Noin puolet hereilläoloajastaan ihminen unelmoi eli ajattelee jotain täysin muuta kuin sitä, mitä hän kyseisellä hetkellä on tekemässä. Tämä saattaa johtua siitä, että aivojen hermoverkkoa ylläpitävät osat aktivoituvat ajatustemme harhaillessa..
Dennett, Daniel C.:Tietoisuuden selitys. ((Consciousness explained, 1991.) Suomentanut Tiina Kartano)Helsinki:Art House, 1999.ISBN951-884-190-X
Dennett, Daniel C.:Miten mieli toimii. ((Kinds of minds: Towards an understanding of consciousness, 1997.) Suomentanut Leena Nivala)Porvoo:WSOY, 1997.ISBN951-0-21531-7
Juntunen, Juhani ym.:Aivot ja ajattelu: Kliininen kognitiivinen neurotiede.Klaukkala:Recallmed, 2008.ISBN978-951-847-072-7
Kahneman, Daniel:Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. ((Thinking, fast and slow, 2011.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen)Helsinki:Terra cognita, 2012.ISBN978-952-5697-55-1
Kallio, Eeva:Ajattelun kehitys aikuisuudessa: kohti moninäkökulmaisuutta.Helsinki:Suomen kasvatustieteellinen seura, julkaisuja 71, 2016.ISBN978-952-5401-73-8
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ajattelu.