Akpatok on arktinen saari Kanadan Nunavutissa Ungavanlahdella. Pinta-alaa saarella on 903 km² ja sillä ei ole vakituista asutusta. Inuittimetsästäjät käyvät kuitenkin paikalla kausiluontoisesti metsästämässä mursuja. Mursujen ohella saarella on huomattava määrä pesiviä pohjankiisloja.
Akpatok sijaitsee Kanadan arktisella alueella Nunavutissa Ungavanlahden koillisosassa lähellä Hudsoninsalmen itäsuuta noin 65 kilometrin päässä rannikosta. Saaren pinta-ala on 903 km². Rannikoa reunustavat 150–200 metriä korkeat rannikkokalliot, joiden päällä on suhteellisen tasainen 23 kilometriä leveä ja 45 kilometriä pitkä saaren ylätasanko. Saaren korkein kohta on noin 280 metriä merenpinnasta. Saari on osa Kanadan kilpeä. Saari kuuluu Nunavikin inuitien maaoikeussopimuksen piiriin.
Saarella on kaksi suurta pohjankiislojen yhdyskuntaa (pohjoinen ja eteläinen) ja se on lajin pesivien yksilöiden suurin keskittymä Kanadassa. Vuonna 1991 pesiviä pareja arvioitiin olevan yhteensä noin 520 000. Niiden ohella saarella pesii esimerkiksi riskilä, muuttohaukka ja isolokki. Nisäkkäitä saarella ovat esimerkiksi jääkarhu, mursu ja norppa.
Saaren nimi Akpatok on peräisin inuiteilta ja se viittaa kiisloihin tai ruokkeihin. Arkeologisten löytöjen perusteella saarella on ollut ilmeisesti kausiluontoista asutusta varhaisen Dorsetin kulttuurin kaudella ja Thulen kulttuurin kaudella. Inuitit käyvät saarella edelleen metsästämässä mursuja.
Saarelta etsittiin maaöljyä ja kaasua vuonna 1969, mutta hanke hylättiin jo samana vuonna. Jälkeen jäi kuitenkin jätettä, jota ei siivottu pois.