Akraifia

Akraifia
Ἀκραιφία
Sijainti

Akraifia
Koordinaatit 38°27′6″N, 23°13′12″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Akraifnía, Orchomenós, Boiotia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 700-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Boiotia

Akraifia (m.kreik. Ἀκραιφία, myös Akraifiai, Ἀκραιφίαι, Akraifion, Ἀκραίφιον, Akraifnion, Ἀκραίφνιον; lat. Acraephia, Acraephiae, Acraephium, Acraephnium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Orchomenóksen kunnan alueella nykyisen Akraifnían kylän paikalla.

Maantiede

Akraifian kaupunki sijaitsi Boiotiassa Ptoion-vuoren rinteessä ja Kopais-järven itärannalla. Paikallisesti järveä kutsuttiin Akraifian järveksi (Ἀκραιφὶς λίμνη, Akaifis limnē kaupungin mukaan.

Kaupunki sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen, sen mukaan nimetty Akraifnían kylä. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula heti nykyisen kylän eteläpuolella. Kukkula yhdistyi idässä sijaitsevaan Ptoion-vuoreen pitkän kallioharjanteen kautta. Alakaupunkia oli erityisesti akropoliin pohjois- ja länsipuolella.

Akraifian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 35 neliökilometriä. SIllä oli rajaa ainakin luoteessa olleen Kopain poliksen kanssa. Akraifiasta itään sijaitsi Hylen kaupunki ja lounaaseen Medeon.

Historia

Akraifian perustajana pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa Athamasta tai Akraifeusta, Apollonin poikaa. Jotkut antiikin aikaiset kirjailijat pitivät sitä samana paikka kuin Homeroksen Arne. Arkeologisten tutkimusten perusteella paikka on asutettu aikaisintaan geometrisella kaudella 700-luvulla eaa.

Akraifian lähellä sijaitsi kuuluisa Apollon Ptoioksen pyhäkkö, jossa toimi oraakkeli. Vuoren nimi johdettiin joidenkin mukaan Ptoioksesta, Apollonin ja Euksippen pojasta, toisten mukaan siitä, että Leto oli säikähtänyt (πτοέω, ptoeō) villisikaa, kun oli synnyttämäisillään siellä. Oraakkelin huippukautta oli 500-luku eaa. Se oli arkaaisella ja hellenistisellä kaudella Akraifian hallussa, mutta ainakin klassisen kauden alussa sitä hallinnoi Theba. Mardonios kävi konsultoimassa Apollonin oraakkelia ennen Plataiain taistelua, ja sen kerrotaan vastanneen hänen lähettiläälleen, joka oli kaarialainen, tämän omalla kielellä. Akraifian pääjumala oli kuitenkin Zeus, jonka kunniaksi kaupunki järjesti Soteria-juhlat, joihin kuuluivat urheilu- ja musiikkikilpailut.

Akraifian lyömä hopeinen stateeri.

Kaupungilla oli jonkinasteinen itsenäisyys 500- ja 400-luvuilla eaa., mutta kuten pyhäkön tapauksessa se oli alisteinen Theballe. Akraifia löi omaa aiginalaisen standardin mukaista hopearahaa noin vuosina 500–480 ja 456–446 eaa. sekä vuodesta 386 eaa. lähtien. Kaupungissa oli neuvosto (būlē) ja sen eponyymi virkamies oli arkontti. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymejä Akraifiaios (Ἀκραιφιαῖος), Akraifios (Ἀκραίφιος), Akraifnios (Ἀκραίφνιος), Akraifniōtēs (Ἀκραιφνιώτης), Akraifnieus (Ἀκραιφνιεύς) ja Akraifieus (Ἀκραιφιεύς).

Vuosina 447–387 ja 378–338 eaa. Akraifia muodosti Kopain ja Khaironeian kanssa yhden Boiotian 11 alueesta. Boiotian liitossa kaupunki oli itsenäisenä ja säilyi hyökkäyksiltä vahingoittumattomana, ja vastasi jälleen Apollon Ptoioksen pyhäkön hallinnoinnista. Thebalaiset vetäytyivät Akraifiaan, kun Aleksanteri Suuri tuhosi heidän kaupunkinsa.

Pausaniaan mukaan oraakkelitoiminta lakkasi sen jälkeen kun Aleksanteri oli valloittanut Theban, mutta pyhäkkö säilytti silti maineensa. Paikalta löydettyjen Juliusten-Claudiusten ajalle ajoitettujen piirtokirjoitusten perusteella kaupungilla oli vielä ensimmäisellä vuosisadalla jaa. jonkinlaista arvovaltaa vaikutusvaltaisen Epameinondaan, Epameinondaan pojan, ansiosta. Piirtokirjoitusten mukaan Apollon Ptoioksen juhlaa vietettiin joka neljäs vuosi.

Rakennukset ja löydökset

Akraifian akropolis oli linnoitettu muurilla, joka ajoitetaan 200-luvulle eaa. ja joka tuhottiin ilmeisesti 196 eaa. Muuri sulki sisäänsä noin 17 hehtaarin kokoisen alueen. Muurin sisä- ja ulkopuoli oli tehty erilaisilla tekniikoilla. Ainakin yksi torni on tunnistettu.

Alakaupungin alueella oli nähtävillä klassiselta ja hellenistiseltä kaudelta peräisin olevia perustuksia vielä 1800-luvun lopussa. Akraifian agoralla oli Zeukselle omistettu alttari. Kaupungissa tiedetään piirtokirjoituslähteiden perusteella olleen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty. Ei tiedetä, oliko myös koko alakaupunki ympäröity muurilla.

Kaupungissa oli Dionysokselle omistettu temppeli, joka sijaitsi akropoliin juurella. Sen paikalla on nykyisin Pyhälle Georgiokselle (Ágios Geórgios) omistettu kirkko, joka on suureksi osaksi rakennettu uudelleenkäyttämällä antiikin aikaisia rakennuskiviä. Niihin lukeutuu suuria kiviharkkoja ja joonialaisia kapiteeleja, sekä piirtokirjoituskiviä, joissa on aiemmin mainittuja akraifialaisen Epameinondaan mainitsevia piirtokirjoituksia. Yhdessä on teksti keisari Neron 28. marraskuuta 67 jaa. pitämästä puheesta.

Kaupungin ympäristöstä on löydetty useita nektopoliita eli hauta-alueita: niitä on löydetty akropoliin länsipuolelta, sen itäpuolelta sekä Kopais-järven entisen paikan ja Ylíki-järven väliseltä tasangolta, jonka poikki nykyinen valtatie kulkee. Hautoja on 700-luvulta eaa. aina roomalaiselle kaudelle.

Apollon Ptoioksen pyhäkkö ja oraakkeli sijaitsi Ptoion-vuorella kaupungista noin neljä kilometriä itään. Paikalla oli peribolos, oraakkelinluola sekä 300-luvulla eaa. rakennettu temppeli, jonka paikalla oli ollut varhaisempi temppeli.

Kaupungin ja Apollon Ptoioksen pyhäkön puolivälissä sijaitsi Ptoiokselle omistettu heroon, jossa palvottiin kyseisen heeroksen itsensä lisäksi myös jotakin jumalatarta. Se oli rakennettu kahdelle tasanteelle. Alemmalla oli alttareita ja stoa, jotka ajoitetaan arkaaiselle kaudelle, ja ylemmällä temppeli, joka rakennettiin 300-luvulla eaa. varhaisemman, 600-luvulta eaa. olleen rakennuksen paikalle.

Lähteet

  1. ↑ Herodotos: Historiateos 8.135; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀκραιφία.
  2. ↑ Strabon: Geografika 9.2.27.
  3. ↑ Strabon: Geografika 9.2.34.
  4. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 9.23.5.
  5. ↑ Livius: Rooman synty 33.29; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.7 s. 12.
  6. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”198. Akraiphia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  7. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AKRAIPHIA (Akraifnion, formerly Kardhitsa) Boiotia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  8. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Smith, William: ”Acraephia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. 1 2 3 Akraiphiai Pleiades. Viitattu 9.9.2025. (englanniksi)
  10. ↑ Akraiphiai (Boeotia) 47 Akraifnio/Karditsa - Ακραιφίαι ToposText. Viitattu 9.9.2025. (englanniksi)
  11. 1 2 ”55 E4 Akraiphiai”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  12. 1 2 3 4 Pausanias: Kreikan kuvaus 4.32.5, 9.23.5; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀκραιφία; Strabon: Geografika 9.2.27, 92.2.34.
  13. ↑ Herodotos: Historiateos 8.135; Plutarkhos: Gryllos 7; Kuuluisien miesten elämäkertoja, Pelopidas 16.
  14. ↑ IG VII 2711; IG VII 2712; IG VII 2713.
  15. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Nielsen, Thomas Heine (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
  16. ↑ Oliver, James H.: Epaminondas of Acraephia Duke University. Viitattu 9.9.2025. (englanniksi)