| Akrothooi | |
|---|---|
| Ἀκρόθωοι | |
| Sijainti | |
Akrothooi |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Athos (Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio) |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akte, Traakia |
Akrothooi (m.kreik. Ἀκρόθωοι, Akrothōoi, myös Ἀκρόθωον, Akrothōon; lat. Acrothoum, Acrothoi) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akten niemellä (nyk. Áthos) Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa. Se sijoitetaan niemen eteläosaan.
Akrothooi sijaitsi Akten niemellä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Áthos ja joka on Chalkidikín niemimaan kolmesta niemestä itäisin. Antiikin aikana Aktea ei vielä luettu Khalkidiken alueeseen, josta koko niemimaa on myöhemmin saanut nimensä, vaan se luettiin yleisemmin vain osaksi Traakiaa. Kaupungin paikkaa ei tunneta varmuudella. Se sijoitetaan usein lähelle nykyistä Suuren lavran luostaria, tosin joskus se on sijoitettu myös aivan niemen eteläkärkeen nykyisen Pyhän Annan skiitan paikalle tai Uuden skiitan tai Pyhän Paavalin luostarin tienoille. Strabon, Plinius vanhempi ja Pomponius Mela vaikuttavat puhuvan kaupungista ikään kuin se olisi sijainnut Athosvuoren (nyk. Áthos) huipulla, mutta tämä ei ole vuoren korkeuden ja jyrkkyyden vuoksi mitenkään mahdollista.
Akrothooin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.
Akrothooin historiasta tiedetään vain vähän. Strabonin mukaan kaupungin alkuperäiset asukkaat olivat Lemnokselta tulleita pelasgeja. Thukydideen mukaan kaupungin väestö koostui klassisella kaudella osaksi kreikkalaisista ja osaksi ei-kreikkalaisista eli barbaareista, ja sen asukkaat olivat kaksikielisiä. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Akrothōos/Akrothōios (Ἀκρόθωος/Ἀκρόθωιος) ja Akrothōtēs/Akrothōitēs (Ἀκροθώτης/Ἀκροθωίτης).
Persialaissotien aikaan akrothooilaiset auttoivat persialaisia Kserkseen kanavan kaivamisessa. Kaupunki myös tarjosi persialaisille miehiä ja laivoja. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Akrothooi kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, mutta se ei esiinny liiton verotusluetteloissa lukuun ottamatta veromääräysluetteloa vuonna 422/421 eaa. Akrothooi kapinoi Ateenaa vastaan vuonna 424/423 eaa. Brasidaan yllytyksestä. Kaupunki ei ollut olemassa enää Pliniuksen aikana ensimmäisellä vuosisadalla jaa.
Akrothooin politiikasta tiedetään, että kaupungissa oli neuvosto (būlē) ja kansankokoous (dēmos). Melan ja muiden antiikin aikaisten kirjailijoiden mukaan kaupungin asukkaat olivat hyvin pitkäikäisiä ja elivät pidempään kuin muut ihmiset.
Akrothooista ei ole tehty varmoja löytöjä. Kaikilta kaupungin ehdotetuilta paikoilta on löydetty joitakin antiikin aikaisia jäänteitä.