Aktuk

Aktuk (Актук, آقتوق, Aqtuq / Aktök, ven. Актуково, Aktukovo; tunnetaan myös nimellä Yañapar, Яңапар) on Venäjällä Nižni Novgorodin alueella, Krasnooktjabrskin piirikunnassa sijaitseva tataarikylä. Suurin osa Suomen tataarien esivanhemmista oli kotoisin Aktukista ja loput sen naapurikylistä. Aktukin väestön Venäjän valtaa edeltävät juuret juontavat Kultaiseen ordaan.

Historia

Kylän uskotaan olevan perustettu 1640-luvulla. Se sai nimensä sen johtajan, "Aktuk-vaarin" (Aktök abzıy) nimestä. Aktuk, tai hänen perheensä, oli kotoisin Temnikovin ruhtinaskunnasta (Tömän / Tümen; turkkilainen mittayksikkö), mikä alkujaan kuului Kultaisen ordan "mišäärien jurttaan" (Mişär yortı, Meštšerskiy jurt) ja sittemmin Venäjän vasallivaltioon, Kasimin kaanikuntaan.

Vuoden 1674 asiakirjan mukaan Aktukin kylää edusti Aktukin poika, Mamedelei Aktukov (Mamäd-Ali, Mohammäd-Ali).

Ennen Aktukin kylää alueella oli Temnikovista tulleiden palvelutataariperheiden asutus nimeltään Par / Para, josta lopulta muodostui naapurikylät, mitkä nykyään tunnetaan muun muassa Aktukin ja Urazovkan (Urazawıl) nimillä. 1600-luvun alussa Par-kylän johtajana toimi Uteš (Öteş) Sudeyarov, joka oletetusti oli Aktukin isä. Temnikovin "täydentävästä tarkkailuluettelosta" on löydetty viittauksia veljeksiin Uteš ja Kuzma Sudeyarov tilojen omistajina.

Aktukin kylästä on vielä sittemminkin käytetty nimitystä Yañapar, joka tarkoittaa "Uusi Par" (ven. Новопара, Novopara). Tataarin kielen sana Yaña tulee muinaisturkkilaisesta 𐰖‬𐰭‬𐰃 (yaŋï), ja ilmenee nykyään eri muodoissa myös muilla turkkilaisilla kansoilla (tr. yeni, uz. yangi, nog. yañı, jne.). Par on samalla kylän läpi virtaavan joen nimi. Sen puolestaan on esitetty tulevan mordvan kielestä, mutta muun muassa Alimžan Orlov hylkää tämän ja esittää, että sana on "yksi vanhimmista ja laajalle levinneistä sanoista turkkilaisten kansojen kielissä". Kielitieteilijä Vasili Radlovin mukaan se tarkoittaa "perintö, osuus, omaisuus". Kylän arkeologinen muistomerkki "Torataş" Orlovin mukaan osoittaa, että kyseiset maat olivat muinaisten turkkilaisten laitumia. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että Par olisi jo valmiiksi ollut 1500-luvulla turkkilaisten kansojen asuttama kylä, johon uudet tulijat sekoittuivat. Sergatšin piirin kylien tataarimurteiden on sanottu olevan "uskollisen lähellä" muinaista kiptšak-turkkilaista kieltä. Perimätiedon mukaan Kultaisen ordan tataarien ja mordvalaisten välisiä taisteluita käytiin kyseisillä alueilla.

Väestö

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 94 % kylän asukkaista oli tataareja. Vuonna 2010 asukasmäärä oli 253. Vuonna 1911 se oli ollut 3330 henkeä.

Aktukin aikaisemmasta väestöstä iso osa on siirtynyt sittemmin tiettävästi Moskovaan.

Naapurikyliä

• Antarawıl (Антяровка, Antjarovka)
• Yandawişça (Ендовищи, Jendovištši)
• Kadımawıl (Кадомка, Kadomka)
• Karga (Карга)
• Suıksu (Ключищи, Kljutšištši)
• Kızıl Yar (Красный-Яр, Krasnyi-Jar)
• Kızımawıl (Кузъминка, Kuzminka)
• Mädänä (Медяна, Medjana)
• Öçkül (Трёхозерки, Trjohozerki)
• Urazawıl (Уразовка, Urazovka)
• Çümbäli (Чембилей, Tšembilei)
• Olı Rbişça (Большое Рыбушкино, Bolšoje Rybuškino)

Lähteet

Aiheesta muualla

• Video Aktukin kylästä
• Yangapar tarihı history – Sabira Ståhlberg, Fazile Nasretdin 2026
• Kylän GPS -koordinaatit: 55 ° 22′38 ″ N, 45 ° 38′17 ″ E 55.377107, 45.638028