Al-Kahf

Suura 18 arabialaisena resitaationa
Koraani avattuna suuran 18 kohdalta. Suura on Koraanin keskikohta, ja malesialaisen Koraanin sivu on koristeltu sen kunniaksi

Al-Kahf (arab. الكهف‎, suom. Luolan suura) on Koraanin 18. suura. Nöldeken luokituksessa se on ajoitukseltaan "mekkalainen". Suura sisältää 110 jaetta.

Sisältö

Suura alkaa jakeilla, joissa viitataan "tähän Kirjaan", kerrotaan sen ydinsanoma ja polemisoidaan niitä vastaan, jotka sanovat Jumalan hankkineen lapsen. Zinetullah Ahsen-Bören suomennoksessa jakeet kuuluvat seuraavasti:

  1. Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle, joka on palvelijalleen ylhäältä lähettänyt tämän Kirjan eikä ole päästänyt siihen minkäänlaista vilppiä.
  2. Hän on laatinut sen suorasukaiseksi, jotta se varoittaisi heitä Häneltä tulevasta ankarasta rangaistuksesta, mutta myös toisi ilosanoman uskovaisille, jotka harjoittavat hyviä tekoja, että heitä odottaa ihana palkka,
  3. josta he alati saavat nauttia.
  4. Se on varoituksena myös niille, jotka sanovat Jumalan hankkineen lapsen.
  5. Heillä ei ole tietoa enempää kuin heidän esi-isilläänkään. Heidän suustaan tulee arveluttavaa puhetta: heidän sanansa ovat pelkkää valhetta.

Luolan miesten tarina

Jakeet 9–28 sisältävät kertomuksen luolan miehistä. Se vastaa kristillistä tarinaa Efeson unikeoista.

Mooseksen tarina

Jakeet 60–82 kertovat Koraanin yleisimmästä hahmosta, joka on Mooses.

Kaksisarvisen tarina

Jakeet 83–98 sisältävät Kaksisarvisen tarinan, jonka esikuvana on niin sanottu Aleksanterin romaani.

Muita sisältöjä

Jae 23 kuuluu: Äläkä puhu mistään näin: »Totisesti, tämän minä olen tekevä huomenna», lisäämättä: »jos Jumala niin sallii.» Myös arabit, jotka eivät ole muslimeita viljelevät nykyisin puheissaan tätä lausetta inshallah (Jos Jumala suo).

Jakeissa 52–53 kerrotaan putoamisesta tuleen. Islamilaiseen eskatologiaan omaksuttiin zarathustralainen kuvaus sillasta, jonka ylittäminen onnistuu vain Paratiisiin pääseviltä.

Profeetta Muhammedia ei mainita Luolan suurassa. Suura sisältää pääosin versioita juutalaisista ja kristillisistä tarinoista.

Historia

Koraanin varhainen katkelma, Birminghamin käsikirjoitus, joka on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkuun, sisältää Luolan suuran jakeet 17–31.

Katso myös