Albert Richardtson

Albert Richardtson työssään Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiöllä.

Albert Richard Richardtson (vuoteen 1906 asti Lindström, 5. helmikuuta 1882 Tukholma – 15. toukokuuta 1947 Turku) oli suomalainen arkkitehti. Hän kävi koulua Turussa ja valmistui arkkitehdiksi vuonna 1907 Helsingin Polyteknillisestä opistosta.

Richardtson työskenteli arkkitehtina Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiöllä, jolle hän suunnitteli Paraisten tehtaan alueen asemakaavan ja osan rakennuksista. Vuonna 1909 hän perusti arkkitehtitoimiston Turkuun. Ruotsalaissyntyinen Richardtson sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1906 ja kävi Turussa ruotsalaisen klassillisen lyseon. Hän oli Turun kaupunginvaltuuston ja kirkkovaltuuston jäsen sekä asemakaavalautakunnan puheenjohtaja. Hän toimi myös Turun Urheilupuistoa isännöineen Turun Urheilun Ystävät ry:n hallituksessa.

Richardtsonin tytär oli arkkitehti Lillevi Richardtson, joka muutti valmistuttuaan Ruotsiin.

Richardtson kuoli vuonna 1947. Hänet on haudattu Turussa Turun hautausmaalle.

Richardtsonin suunnittelemia rakennuksia

Martin seurakuntatalo, Turku (1932).
Porthanin koulu, Tornio (1910)

Turussa

Muualla

Lähteet

  1. 1 2 Albert Richard Richardtson, Turun hautausmaa, Turku, hautatunnus 01.01V.04.06.02.25a Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 12.4.2026.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 Kupila, Sanna & Saarela, Rauli & Syrjälä, Ilkka & Kujansuu, Ulla (grafinen ulkoasu): Turun kaasukellot, s. 32-35. (Turun maakuntamuseon julkaisuja 10) Turku: Turun maakuntamuseo & Turku Energia Oy, 2006. ISBN 951-595-109-7
  3. 1 2 3 Lahtinen Rauno ja Otronen Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 68-71, 132. Turkuseura, 2012. ISBN 978-952-67404-7-8
  4. ↑ Arkivförteckning, Lillevi Richardtsons personarkiv – Örebro stadsarkiv (Internet Archive)
  5. ↑ Talon historia Candolinien Palvelukoti r.s. Arkistoitu 3.8.2010. Viitattu 1.5.2012.
  6. ↑ Heinänokan leirikeskus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 25.7.2014. Viitattu 19.3.2013.
  7. ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja (PDF) (§ 312) 1.6.2006. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 25.7.2014. Viitattu 19.3.2013.
  8. ↑ Julius Murtojärven taiteellinen opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulu 2011. Arkistoitu 25.7.2014. Viitattu 19.3.2013.
  9. ↑ Mäkilä, Jari: Turun Elokuvateattereiden historia 1905–2005: Bio-Bio Jari Mäkilä. Arkistoitu 26.7.2014. Viitattu 1.5.2012.
  10. ↑ Asemakaavanmuutos- ja tonttijaonmuutosehdotus; (VII) 7 kaupunginosan korttelin 5 tonteille 6, 8-10 "Linnankatu 35-37" (42/2004) (§ 772) Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirja 13.12.2005. 13.12.2005. Turun kaupunki. Arkistoitu 26.7.2014. Viitattu 19.3.2013.
  11. 1 2 Linnakaupungin osayleiskaava (Osayleiskaavaselostus) 6.10.2010. Turun kaupunki. Arkistoitu 26.7.2014. Viitattu 19.3.2013.
  12. 1 2 Liuke, Jouni: As Oy Urhonlinna 70-vuotias. Martinrantaseuran jäsenlehti, 2009, nro 3, s. 12–18. Martinrantaseura ry.. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 26.1.2013. Arkistoitu 25.7.2014.
  13. ↑ Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki, s. 172. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2
  14. ↑ Linnafältin asemakaavamuutoksen selostus 28.1.2013. Turun kaupunki. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 1.10.2014.
  15. ↑ Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. ↑ Tornion rakennettu muisti (PDF) (Esite) Tornion kaupunsin kultturitoimisto ja Tornionlaakson maakuntamuseo. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 2.10.2014.
  17. ↑ Kalkkitehtaan teknillisen johtajan asuintalo Willimiehen jäljillä -blogi. Willimies. Viitattu 1.10.2014.
  18. ↑ Terästehtaan ”savimajat” Imatran arkkitehtuurikohteet 2001. Imatran kaupunki. Arkistoitu 19.6.2013. Viitattu 1.10.2014.
  19. ↑ Veijovuori, Matti: Imatra (s. 97) (PDF) Etelä-Karjalan rakennettu ympäristö, Rakennetun ympäristön historia. 2008. Etelä-Karjalan Liitto. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 2.10.2014.
  20. ↑ Terästehtaan alueeseen tutustutaan kävelykierroksella Veikko Puskan johdolla Imatralainen. 20.5.2013. Suomen Lehtiyhtymä. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 2.10.2014.