Johan Albin Simolin (19. kesäkuuta 1875 Kirkkonummi – 2. toukokuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen kirkkohistorioitsija. Hän oli ruotsinkielisen normaalilyseon lehtori 1910–1919, yliopettaja vuodesta 1919, Helsingin yliopiston dosentti 1913–1927 ja Åbo akademin professori 1929–1930.
Simolinin vanhemmat olivat talollinen Karl Johan Simolin ja Augusta Korkman. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1896 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899, filosofian maisteriksi 1900, teologian kandidaatiksi 1904, teologian lisensiaatiksi 1909 ja teologian tohtoriksi 1910. Simolin vihittiin papiksi 1907. Hän opiskeli myös Saksassa ja teki opintomatkoja Ruotsiin ja Sveitsiin.
Opettajauransa Simolin alkoi Viipurin ruotsalaisen lyseon lehtorina 1907. Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon lehtoriksi hänet nimitettiin 1910 ja uskonnon yliopettajaksi 1919. Vuodesta 1920 alkaen hän oli myös lyseon vararehtori.