Aldegonde (lat. Aldegundis tai Adelgundis) (noin 639 – 30. tammikuuta 684) oli frankkilaissyntyinen neitsyt ja abbedissa. Merovingien kuninkaalliseen sukuun kuuluneen Aldegonden vanhemmat olivat flanderilaiset pyhä Walbert ja pyhä Bertilia.
Naimisiin määrätty Aldegunde valitsi mieluummin luostarielämän. Hänen väitettiin kävelleen Sambrejoen yli, ja sen jälkeen hän perusti joen rannalle Malboden (myöh. Maubeugen) benediktiininunnaluostarin. Aldegonden sisaren tytär Aldetrude sai siellä hengellistä opetusta ja seurasi Aldegundea luostarin johtajana.
Aldegonde kuoli 30. tammikuuta 684, todennäköisesti rintasyöpään Maubeugen luostarissa Ranskassa, jossa hänet myös haudattiin. Aldegonden muistopäivää vietetään 30. tammikuuta. Hänen elämästään on useita varhaisia kertomuksia, mutta ei aikalaisten kirjoittamia.
Aldegondea pidetään suojeluspyhimyksenä syöpää, haavoja, lasten sairauksia, kipua ja äkillistä kuolemaa vastaan. Häntä kutsutaan myös unohdettujen unelmien ja toivottomien tapausten suojelijaksi. Hän toimii erityisesti naisten tukena vaikeissa elämäntilanteissa ja rohkaisun lähteenä. Hänen elämänsä ja esirukouksensa ovat yhä monille toivon ja lohdun lähde.
