Alex Morgan

Alex Morgan

Alex Morgan edustamassa Yhdysvaltoja vuonna 2026.
Henkilötiedot
Koko nimi Alexandra Patricia Morgan Carrasco
Syntymäaika2. heinäkuuta 1989 (ikä 37)
Syntymäpaikka San Dimas, Kalifornia, Yhdysvallat
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 170 cm
Mitalit
Maa:  Yhdysvallat
Naisten jalkapallo
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaLontoo 2012Jalkapallo
Pronssia PronssiaTokio 2020Jalkapallo
MM-kisat
Kultaa KultaaKanada 2015Jalkapallo
Kultaa KultaaRanska 2019Jalkapallo
Hopeaa HopeaaSaksa 2011Jalkapallo

Alexandra Patricia ”Alex” Morgan (s. 2. heinäkuuta 1989 San Dimas, Kalifornia) on yhdysvaltalainen ammattilaisuransa päättänyt jalkapalloilija, joka pelasi hyökkääjän pelipaikalla. Hän on vasenjalkainen ja pituudeltaan 170-senttimetrinen. Morgan pelasi Yhdysvaltain naisten maajoukkueessa 224 ottelua ja teki niissä 123 maalia.

Morgan on kaksinkertainen MM-voittaja vuosilta 2015 ja 2019. Lisäksi hän voitti olympiakultaa 2012 ja olympiapronssia 2020.

Tausta

Morganin vanhemmat ovat Pamela ja Michael Morgan, ja hän on yksi perheen kolmesta tyttärestä. Perhe asui Diamond Barissa Kaliforniassa. Lapsuudessaan Morgan harrasti useita urheilulajeja ennen kuin keskittyi teini-iässä jalkapalloon. Hän valmistui vuonna 2010 poliittisen talouden kandidaatiksi Kalifornian Berkeleyn yliopistosta.

Seurajoukkueura

Morgan edustamassa San Diego Wavea vuonna 2023.

Morgan aloitti ammattilaisuransa Western New York Flashin joukkueessa. Joukkue voitti vuonna 2011 silloisen Yhdysvaltain naisten liigamestaruuden Women’s Professional Soccerin. Vuodeksi 2012 Morgan siirtyi Seattle Sounders Womeniin yhdessä useiden muiden Yhdysvaltain naisten maajoukkuepelaajien, kuten Hope Solon, Sydney Leroux’n, Stephanie Coxin ja Megan Rapinoen kanssa. Morgan edusti vuosina 2013–2015 Portland Thornsia. Joukkue voitti vuonna 2013 ensimmäisen NWSL-mestaruuden.

Loppuvuodesta 2015 Morgan siirtyi Orlando Prideen. Tammikuussa 2017 hän siirtyi ranskalaiseen Lyoniin kuuden kuukauden sopimuksella, johon sisältyi optio jatkokaudesta. Hän voitti Ranskan mestaruuden kaudella 2016–2017. Lisäksi joukkue voitti naisten Mestarien liigan. Kaikkiaan Morgan pelasi Lyonissa 15 ottelua, joissa hän teki 12 maalia. Hän palasi Orlando Prideen kesällä 2017.

Morgan siirtyi syyskuussa 2020 Englannin naisten pääsarjassa FA WSL:ssä pelaavaan Tottenham Hotspuriin. Joulukuussa uutisoitiin, että hän palaa Orlando Prideen vuodeksi 2021. Hänet valittiin Yhdysvalloissa NWSL:n kuukauden pelaajaksi toukokuussa 2021.

Loppuvuodesta 2021 San Diego Wave ilmoitti, että Morgan siirtyy joukkueeseen. Hän voitti liigan maalipörssin ensimmäisellä kaudellaan joukkueessa, kun hän teki 15 maalia 17 ottelussa. Joukkue voitti NWSL Shieldin 2023. Seuraavalla kaudella joukkue voitti NWSL Challenge Cupin. Syyskuussa 2024 Morgan ilmoitti lopettavansa ammattilaisuransa.

Maajoukkueura

Morgan pelasi Yhdysvaltain alle 20-vuotiaiden naisten maajoukkueessa kymmenen ottelua ja teki niissä viisi maalia. Hän pelasi ikäluokan MM-kilpailuissa 2008, joissa hänet valittiin turnauksen toiseksi parhaaksi pelaajaksi Sydney Leroux’n jälkeen. Lisäksi Morgan teki neljä maalia ja voitti kolmanneksi parhaan maalintekijän Pronssisen kengän.

Morgan pelasi MM-kilpailuissa 2011 Yhdysvaltain kuudesta ottelusta viisi. Hän teki maalin välieräottelussa Ranskan verkkoon. Loppuottelun varsinainen peliaika Japania vastaan päättyi maalein 2–2, ja Morgan teki toisen Yhdysvaltain maaleista. Japani voitti mestaruuden rangaistuspotkukilpailun jälkeen, joka päättyi lukemiin 3–1. Kesäolympialaisissa 2012 Morgan pelasi avauksessa Yhdysvaltojen kaikki kuusi ottelua. Hän teki kaksi maalia lohko-ottelussa Ranskaa vastaan. Lisäksi hän teki välieräottelussa Kanadaa vastaan ottelun ratkaisseen maalin jatkoajalla. Yhdysvallat voitti mestaruuden kukistettuaan Japanin loppuottelussa 2–1.

MM-kilpailuissa 2015 Morgan pelasi kaikki Yhdysvaltain seitsemän ottelua, joista viisi avauskokoonpanossa ja yhdessä täydet minuutit. Neljännesvälieräottelussa Kolumbiaa vastaan hän teki maalin. Morgan pelasi kesäolympialaisissa 2016 kolme Yhdysvaltain ottelua avauksessa. Lisäksi hänet vaihdettiin puoliajalla kentälle lohko-ottelussa Kolumbiaa vastaan. Morgan teki maalin lohko-ottelussa Uuden-Seelannin ja neljännesvälieräottelussa Ruotsin verkkoon. Yhdysvallat putosi jatkosta Ruotsia vastaan pelatun tappiollisen rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

Morgan valittiin vuoden 2018 parhaaksi Yhdysvaltain naispelaajaksi. Hän pelasi samana vuonna 19 maaottelua, joissa hän teki 18 maalia. Morgan teki sadannen maajoukkuemaalinsa huhtikuussa 2019 pelatussa ystävyysottelussa Australiaa vastaan.

Yhdysvallat voitti MM-kilpailujen 2019 avausottelunsa Thaimaata vastaan lukemin 13–0. Morgan teki ottelussa viisi maalia ja sivusi Michelle Akersin ennätystä yhden MM-ottelun aikana vuodelta 1991. Seuraavan lohko-ottelun Chileä vastaan Morgan oli vaihtopenkillä. Hän oli Yhdysvaltain loput viisi ottelua avauskokoonpanossa. Välierissä Englantia vastaan hän teki maalin. Yhdysvallat voitti loppuottelussa Alankomaat 2–0. Morgan voitti lopputurnauksen Hopeisen kengän toiseksi parhaana maalintekijänä. Hän teki maalipörssin voittaneen Megan Rapinoen tavoin kuusi maalia, mutta jäi vertailussa toiseksi suuremman peliminuuttimäärän vuoksi.

Kesäolympialaisissa 2020 Morgan pelasi Yhdysvaltain kaikki kuusi ottelua, joista kolme avauskokoonpanossa. Hän teki maalin lohko-ottelussa Uuden-Seelannin verkkoon. Yhdysvallat sijoittui turnauksesta kolmanneksi voitettuaan pronssiottelussa Australian maalein 4–3. MM-kilpailuissa 2023 Morgan pelasi avauskokoonpanossa Yhdysvaltain kaikki ottelut. Hän syötti yhden maalin lohko-ottelussa Vietnamia vastaan. Morgan pelasi Yhdysvaltain naisten maajoukkueessa 224 ottelua ja teki niissä 123 maalia.

Yksityiselämä

Morgan avioitui uudenvuodenaattona 2014 jalkapalloilija Servando Carrascon kanssa. Lokakuussa 2019 pari ilmoitti odottavansa tyttölasta, joka syntyi seuraavan vuoden huhtikuussa. Syyskuussa 2024 Morgan ilmoitti odottavansa toista lasta. Maaliskuussa 2025 parille syntyi poika.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Alex Morgan Soccerdonna. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  2. ↑ Alex Morgan Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  3. ↑ USA - Women's Professional Soccer RSSSF. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Alex Morgan Biography. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 Jenkins, Keith: NWSL all-time winners: Championship, Shield, Challenge Cup ESPN. 22.11.2025. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Alex Morgan traded to expansion Orlando Pride ESPN. 26.10.2015. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  7. ↑ Alex Morgan fulfills European ambition by joining Lyon ESPN. 7.1.2017. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  8. ↑ Division 1 2025/2026 » History: List of Winners worldfootball.net. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  9. ↑ UEFA Women's Champions League 2016/17 UEFA.com. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  10. ↑ Cary, Allison: Alex Morgan Returns To Orlando After Successful Campaign With Lyon Orlando City. 14.6.2017. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  11. ↑ Alex Morgan: Tottenham Hotspur Women sign United States forward BBC. 12.9.2020. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  12. ↑ USWNT's Alex Morgan to leave Tottenham, returns to Orlando Pride for 2021 ESPN. 21.12.2020. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  13. ↑ Alex Morgan Named NWSL Player Of The Month Orlando City. 3.6.2021. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  14. ↑ San Diego Wave FC Signs American Soccer Icon Alex Morgan Ahead of Inaugural Season San Diego Wave Fútbol Club. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  15. ↑ San Diego Wave FC Forward Alex Morgan Tabbed 2022 NWSL Golden Boot Winner NWSL. 2.10.2022. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  16. ↑ San Diego Wave FC Claims 2023 NWSL Shield, Presented by CarMax NWSL. 15.10.2023. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  17. ↑ Hämäläinen, Tuomas: Olympiavoittajan ura ohi – kuva: 4-vuotias tytär sulatti sydämet eleellään MTV Uutiset. 9.9.2024. Viitattu 20.4.2026.
  18. ↑ Morgan and Leroux, blazing a trail FIFA. 8.12.2008. Arkistoitu 2.2.2009. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  19. ↑ France 1-3 USA (Jul 13, 2011) Final Score ESPN. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  20. ↑ Japan 2-2 USA (Jul 17, 2011) Final Score ESPN. 17.7.2011. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  21. ↑ USA 4-2 France (Jul 25, 2012) Final Score ESPN. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  22. ↑ Canada 3-4 USA (Aug 6, 2012) Final Score ESPN. 6.8.2012. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  23. ↑ Jackson, Jamie: London 2012: USA avenge World Cup defeat by Japan to win Olympic gold The Guardian. 9.8.2012. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  24. ↑ USA 2-0 Colombia (Jun 22, 2015) Final Score ESPN. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  25. ↑ USA 2-0 New Zealand (Aug 3, 2016) Final Score - ESPN ESPN. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  26. ↑ USA 1-1 Sweden (Aug 12, 2016) Final Score ESPN. 12.8.2016. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  27. ↑ Alex Morgan Voted 2018 U.S. Soccer Female Player of the Year US Soccer. 7.12.2018. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  28. ↑ Morgan Scores 100th Goal as WNT Beat Australia 5-3 US Soccer. 5.4.2019. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  29. ↑ Romo, Vanessa: U.S. Women's Soccer Sets 13-0 FIFA Record In 1st Game, Beating Thailand NPR. 11.6.2019. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  30. ↑ USA 3-0 Chile (Jun 16, 2019) Final Score ESPN. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  31. ↑ England 1-2 USA (2 Jul, 2019) Final Score ESPN. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  32. ↑ USA vs Netherlands - World Cup Final 2019 US Soccer. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  33. ↑ Hulley-Jones, Frank, & Blight, Garry & Christenson, Marcus: Golden Boot Standings: top scorers for France 2019 World Cup The Guardian. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  34. ↑ New Zealand 1-6 USA (Jul 24, 2021) Final Score ESPN. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  35. ↑ Australia 3-4 USA (5 Aug, 2021) Game Analysis ESPN. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  36. ↑ USA 3-0 Vietnam (Jul 21, 2023) Final Score ESPN. 21.7.2023. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  37. ↑ Anzidei, Melanie: USWNT celebrates Alex Morgan’s ‘legendary’ career as she passes the torch to next generation The New York Times. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  38. ↑ Nicks, Denver: Soccer Stars Alex Morgan and Servando Carrasco Wed Time. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  39. ↑ Gartland, Dan: USWNT Star Alex Morgan Pregnant, Expecting Baby Girl in April Sports Illustrated. 23.10.2019. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  40. ↑ Harmata, Claudia: Alex Morgan, Servando Carrasco Welcome a Daughter People. 6.4.2020. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  41. ↑ Women’s Soccer Icon, Two-Time World Cup Champion and Olympic Gold Medalist Alex Morgan Announces Retirement from Professional Soccer US Soccer. 5.9.2024. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)
  42. ↑ Sacks, Hannah & Grant, Kayla: Alex Morgan Welcomes Baby No. 2 with Husband Servando Carrasco: 'Soaking It All Up Right Now' People. 31.3.2025. Viitattu 20.4.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Yhdysvaltain kokoonpanot
Yhdysvaltain joukkue – Jalkapallon naisten MM-kilpailut 2015

1 Solo | 2 Leroux | 3 Rampone | 4 Sauerbrunn | 5 O’Hara | 6 Engen | 7 Boxx | 8 Rodriguez | 9 O'Reilly | 10 Lloyd | 11 Krieger | 12 Holiday | 13 Morgan | 14 Brian | 15 Rapinoe | 16 Chalupny | 17 Heath | 18 Harris | 19 Johnston | 20 Wambach | 21 Naeher | 22 Klingenberg | 23 Press | Valmentaja Ellis

Yhdysvaltain joukkue – Jalkapallon naisten MM-kilpailut 2019

1 Naeher | 2 Pugh | 3 Mewis | 4 Sauerbrunn | 5 O’Hara | 6 Brian | 7 Dahlkemper | 8 Ertz | 9 Horan | 10 Lloyd | 11 Krieger | 12 Davidson | 13 Morgan | 14 Sonnett | 15 Rapinoe | 16 Lavelle | 17 Heath | 18 Harris | 19 Dunn | 20 Long | 21 Franch | 22 McDonald | 23 Press | Valmentaja Ellis

Yhdysvaltain joukkue – Kesäolympialaiset 2020

1 Naeher | 2 Dunn | 3 S. Mewis | 4 Sauerbrunn | 5 O’Hara | 6 K. Mewis | 7 Heath | 8 Ertz | 9 Horan | 10 Lloyd | 11 Press | 12 Davidson | 13 Morgan | 14 Sonnett | 15 Rapinoe | 16 Lavelle | 17 Dahlkemper | 18 Franch | 19 Macario | 20 Krueger | 21 Williams | 22 Campbell | Valmentaja Andonovski

Yhdysvaltain joukkue – Jalkapallon naisten MM-kilpailut 2023

1 Naeher | 2 Sanchez | 3 Huerta | 4 Girma | 5 O’Hara | 6 Williams | 7 Thompson | 8 Ertz | 9 DeMelo | 10 Horan | 11 Smith | 12 Cook | 13 Morgan | 14 Sonnett | 15 Rapinoe | 16 Lavelle | 17 Sullivan | 18 Murphy | 19 Dunn | 20 Rodman | 21 Kingsbury | 22 Mewis | 23 Fox | Valmentaja Andonovski