Elämä
Boldtin vanhemmat olivat kenraalimajuri Johan Dietrich Boldt ja Anna Christina Frosterus. Hänen veljiään olivat kotiseutututkimuksen uranuurtaja Robert Boldt, toimittaja ja anarkistisosialisti Jean Boldt sekä sosialisti ja uskontofilosofi Georg Boldt. Alexander Boldt pääsi ylioppilaaksi 1891 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1896 ja maisteriksi 1897.
Boldt oli vuodesta 1894 Helsingin yliopiston kirjaston palveluksessa. Viimeksi hän toimi vanhempana alikirjastonhoitajana 1924–1940. Boldt kirjoitti 1902 väitöskirjan Studier öfver en del barndomen och ynglingaåldern berörande drag i svenska och svensk-finska skalders diktning joka aiheena oli poika- ja nuorukaisluonteiden käsittely ruotsinkielisessä runoudessa. Väitöskirjaa ei kuitenkaan hyväksytty. Väitöskirjaa tehdessään Boldt oli saanut paljon vaikutteita ruotsalaiselta Viktor Rydbergiltä ja myöhemmin hän tutustui myös amerikkalaiseen nuorisokasvattajaan Elbert Hubbardiin.
Vuoden 1910 alussa Boldt tutustui englantilaiseen Boy scout -liikkeeseen ja jo saman vuoden keväällä hän laati ehdotuksen vastaavantyyppisen Unga Fribyggare -nimisen nuorisoliikkeen perustamisesta Suomeen. Tältä pohjalta käynnistyi syksyllä 1910 Toimen Pojat -järjestön toiminta Suomessa. Boldt ei osallistunut Toimen Poikain käytännön toiminnan vetämiseen, vaan tehtävä tuli 1889 syntyneelle ylioppilas Kurt Steniukselle. Toimen Pojat jatkoi toimintaansa myös syyskuun 1911 jälkeen, vaikka muut Suomessa toimineet partiolaisjärjestöt tuolloin hajotettiin venäläisten viranomaisten vaatimuksesta. Kurt Steniuksen itsemurha elokuussa 1913 oli kova isku järjestölle, mutta sen toiminta jatkui kuitenkin Sven E. Donnerin ja Urho Salovaaran johdolla. Boldt erosi järjestöstä 1917, koska hän piti virallista partioideologiaa liian militaristisena.
