

Alfonso X Viisas (esp. El Sabio) (23. marraskuuta 1221 – 4. huhtikuuta 1284) oli Kastilian ja Leónin kuningaskunnan kuningas vuodesta 1252 lähtien.
Vuonna 1257 hänet valittiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan johtoon, mutta hän ei ehtinyt kruunattavaksi Saksaan toisin kuin vaalissa toiselle sijalle jäänyt Cornwallin jaarli Rikhard. Rikhardin kuoltua Alfonso haki vuonna 1275 Ranskasta Avignonissa asuvalta paavilta tukea vaatimukselleen keisarin valtaistuimesta. Sillä välin Marokko ja Granada valtasivat Kastilian ja Alfonson vanhempi poika Ferdinand sai surmansa taistelussa. Nuoremmasta pojasta Sanchosta tuli Alfonson kuoltua Sevillan kuningas.
Alfonso X valmistutti muun muassa niin sanotut Alfonson taulut (Tabulae Alphonsiae) planeettataulukot, jotka säilyivät käytössä aina kopernikaaniseen vallankumoukseen saakka. Alfonso Viisaasta on sanottu, että tämä pudotti kruununsa tähtiä tuijottaessaan.
Lisäksi Alfonso X julkaisi 420 kappaletta sisältävän musiikkikokoelma Cantigas de Santa Marian galego-portugalin kielellä. Vanhan musiikin yhtyeet esittävät teosta usein. Soitinsäesteiset laulut on omistettu neitsyt Marialle. Kiistanalaista on se, kuinka merkittävä osa Alfonsolla oli itse musiikin tekemisen suhteen.lähde?
Alfonso Viisaan saavutus oli myös määräyksen antaminen suuren lakikokoelman, Las Siete Partidasin toimittamisesta. Pariisissa vuonna 1855 painettu espanjankielinen laitos käsittää n. 4 000 sivua, josta yksinomaan sisällysluettelo on lähes tuhat sivua.
Alfonso itse kirjoitti mm. Estoria Espannan ja Estoria Generalin. Runoilijana hän kirjoitti mm. Cantico Canticorumin, joka mukailee Raamatun Korkeaa veisua. Siinä Alfonso edelsi kolmellasadalla vuodella augustiini Luis de Leónia, joka sai istua inkvisition vangitsemana kolme vuotta, koska oli uskaltanut kääntää Raamatun tekstiä kansankielelle.
Alfonson vanhemmat olivat kuningas Ferdinand III ja prisessa Beatriz (Elisabeth). Beatrizin isoisä oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik I Barbarossa, jonka kautta Alfonso kuului Hohenstaufenin sukuun. Isoäiti oli Bysantin keisari Isaak II Angeloksen tytär Irene Angelos.
Alfonsolle suunniteltiin avioliittoa alaikäisenä kahteenkin otteeseen: vuonna 1234 Blanca de Champagnen kanssa, joka oli Navarran kuningas Thibaut I:n tytär ja Philippa de Ponthieun, äitipuoli Jeanne de Dammartinin sisar. Jälkimmäisen liiton suunnitteluun puuttui paavi Gregorius IX mitätöimällä sen liian läheisen sukulaisuuden perusteella vuonna 1237.
Tuleva kuningas avioitui vuonna 1249 Aragonian prinsessa Violanten (1236–1300/1301) kanssa. Morsiamen vanhemmat olivat Aragonian kuningas Jaakko I (Jaime I) ja unkarilainen prinsessa Iolanda (Violante). Violante sai aikakaudelle harvinaista valtaa, Alfonso lähetti häntä usein vaikeisiin neuvotteluihin. Myöhempinä vuosinaan Alfonso kohteli perhettään huonosti ja Violante pakeni veljensä hoviin. Violante puuttui valtapeliin myös poikansa noustua valtaistuimelle.
Alfonso X:lle ja Violantelle syntyi yksitoista lasta:
Ennen avioliittoaan Alfonsolla tiedetään olleen myös useita aviottomia lapsia, kuten Beatriz, josta tuli Portugalin kuningas Alfonso III:n puoliso.
Suhteesta María Alfonso de Leónin kanssa, joka oli Alfonso X:n täti:
Suhteesta Elvira Rodríguez de Villadan kanssa:
Suhteesta Mayor Guillén de Guzmánin kanssa, jonka läänityksiin kuuluivat Alcocer, Cifuentes, Viana de Mondéjar, Palazuelos, Salmerón ja Valdeolivas:
| Edeltäjä: Ferdinand III |
Kastilian kuningas 1252–1284 |
Seuraaja: Sancho IV |