
Alfred Denis Cortot (26. syyskuuta 1877 Nyon – 15. kesäkuuta 1962 Lausanne) oli ranskalais-sveitsiläinen pianisti, kapellimestari ja pianonsoiton opettaja. Hänen isänsä oli ranskalainen ja äitinsä sveitsiläinen.
Cortot syntyi Nyonissa, Sveitsin ranskankielisellä alueella ja opiskeli Pariisin konservatoriossa opettajanaan mm. Louis Diémer. Hän debytoi opintojensa jälkeen vuonna 1897 esittämällä Ludwig van Beethovenin kolmannen pianokonserton Pariisissa saavuttaen loistavan menestyksen. Hän oli vannoutunut Richard Wagnerin kannattaja ja matkustikin vuonna 1898 Bayreuthiin. Siellä hän jatkoi opintojaan ja toimi samalla juhlanäytäntöjen avustavana kapellimestarina. Palattuaan Ranskaan 1901 hän työskenteli tehdäkseen Wagneria siellä tunnetuksi ja johti mm. Jumalten tuhon Ranskan-ensiesityksen Pariisissa 1902. Pianistina Cortot teki kiertueita Euroopan ja USA:n läpi saavuttaen suuren menestyksen erityisesti romanttisen pianokirjallisuuden tulkitsijana. Suomessa hän vieraili vuosina 1911 ja 1948.
Cortot opetti vuosina 1907–1923 Pariisin konservatoriossa muiden muassa Clara Haskilia, Dinu Lipattia, Vlado Perlemuteria ja Marguerite Monnotia. Vuonna 1919 hän perusti Pariisissa École Normale de Musique de Paris -opiston. Hän kuoli Lausannessa.
Cortot on opettanut myös suomalaisia pianisteja kuten Ilmari Hannikaista ja Erik Tawaststjernaa.