Alma-luokka

Alma-luokka
Piirros aluksen suojasta ja aseistuksesta
Piirros aluksen suojasta ja aseistuksesta
Tekniset tiedot
Uppouma 3 569-3 889 t
Pituus 68,75–69,03 m
Leveys 13,94–14,13 m
Syväys 6,26–6,66 m
Koneteho 1 585–1 896 ihp
Nopeus 11 solmua
Miehistöä 316
Aseistus
Meritorjunta 6 × Canon de 194 mm Modèle 1864
4 × 120 mm tykkiä

Alma-luokka oli Ranskan laivaston seitsemän 1860-luvulla valmistetun puurunkoisen panssarikorvetin (ransk. corvette cuirassé) muodostama alusluokka, jonka aluksissa oli kaksi yläkannelle sijoitettu tykkiasemaa (barbette) sekä törmäyskeula.

Taustaa

Belliquese-luokan alusten ollessa rakenteilla Ranskan laivaston esikunnassa muuttuivat suunnitelmat ironclad alusten käytöstä taistelussa. Jo ennen Lissan-taistelua ranskalaiset olivat päätyneet siihen, että tulevaisuudessa alukset taistelisivat keulan suuntaan eivätkä enää kyljittäin, jolloin törmäyskeulat ja pituussuuntaan ampumisen mahdollistava raskas tykistö olisi tarpeen. Suunnittelun tuloksena päätettiin korvata 1. luokan Magenta- ja 2. luokan Belliquese-luokka Oceán- ja Alma-luokilla.

Suunnittelu

Ranskan laivastoministeri Chasseloup-Laubat määräsi 15. tammikuuta 1865 laivastontelakat valmistamaan neljä panssarifregattia (Océan-luokka), kolme panssarikorvettia sekä kolme rannikkopanssarilaivaa. Neljän uuden panssarikorvetin nimet vahvistettiin 8. huhtikuuta, kun julkistettiin nimet Jeanne d’Arc, Alma, Reine Blanche ja Thétis, joista Reine Blanchen tilaus oli lisätty tammikuussa Lorientin laivastontelakalle. Vuoden 1865 lopulla valmistukseen lisättiin viides korvetti Cherbourgiin. Lisäksi Rochefortin laivastontelakka sisällytettiin hankintaan määräämällä telakalle kahden aluksen valmistus. Dupuy de Lômen suunnitelma alusten valmistamiseksi hyväksyttiin 28. maaliskuuta ja täydennettynä 20. huhtikuuta.

Suunnitelman mukaan alukset varustettiin pronssisellä törmäyskeulalla ja tykkien tuliasemien ulkopuolella oli 15 millimetrin rautakansi. Aluksen pääpatteriin kuului neljä 194 millimetrin tykkiä ja toiseen patteriin kuului neljä 164,7 millimetrin tykkiä. Suunnittelun edetessä todettiin pienempien tykkien olevan suojattomia, joten ne siirrettiin kukin suojattuun barbettiin alemman patterin kulmiin ja vaihdettiin samalla 164,7 mm M1864-aseisiin. Alempi patteri oli 11,50 metriä pitkä. Marraskuussa 1867 suunnitelmaan sisältyi yläkannella neljä 12 naulan pronssitykkiä, jotka voitiin sijoittaa aluksen veneisiin.

Alusten törmäyskestävyyttä parannettiin lisäämällä vedenpitäviä laipioita, jotka samalla kasvattivat uppoumaa. Lisäksi todettiin 164,7 millimetrin tykkien tehottomuus, minkä seurauksena päätettiin 12. maaliskuuta 1868 poistaa kaksi takimmaista barbettea ja varustaa etummaiset 194 millimetrin tykein. Lopulta siis aseistuksena oli patterin neljä 194 millimetrin tykkiä ja lisäksi kaksi samanlaista tykkiä barbeteissa, joita täydensivät yläkannen neljä 12 naulan pronssitykkiä.

Propulsiojärjestelmä koostui Dupyu de Lômen suunnittelemasta järjestelmästä, joka tuotti 1 800 ihp:tä 70 rpm. Kattilat tuottivat 1,80 kg/cm2 paineen.

Alukset

Alma-luokan panssarikorvetit
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmistui (koeajot) Kohtalo
Alma Arsenal de Lorient 1. lokakuuta 1865 26. marraskuuta 1867 24. elokuuta 1868 myyty toukokuussa 1893 romutettavaksi
Armide Arsenal de Rochefort 26. lokakuuta 1865 12. huhtikuuta 1867 5. marraskuuta 1868 myyty 1886
romutettu 1887
Atalante Arsenal de Cherbourg kesäkuu 1865 9. huhtikuuta 1868 1. huhtikuuta 1869 poistettu alusluettelosta 2. helmikuuta 1887
Jeanne d’Arc Arsenal de Cherbourg toukokuu 1865 28. syyskuuta 1867 9. maaliskuuta 1868 alusluettelosta 28. kesäkuuta 1883
Montcalm Arsenal de Rochefort 26. lokakuuta 1865 16. lokakuuta 1868 15. heinäkuuta 1869 alusluettelosta 2. huhtikuuta 1891
Reine Blanche Arsenal de Lorient 1. lokakuuta 1865 10. maaliskuuta 1868 15. huhtikuuta 1869 alusluettelosta 12. marraskuuta 1886
Thétis Arsenal de Toulon 18. heinäkuuta 1865 22. elokuuta 1867 1. toukokuuta 1868 alusluettelosta 1. toukokuuta 1895

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 4 5 Roberts 2021 s. 66-67
  2. ↑ Gardiner, Robert 1860–1905 s. 302
  3. ↑ Roberts 1921 s. 68