Almatyn alue

Almatyn alue
Алматы облысы
Алматинская область
Laidun Asyjoen laaksossa Almatyn lähellä.
Laidun Asyjoen laaksossa Almatyn lähellä.
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Kazakstanissa.
Alueen sijainti Kazakstanissa.
Valtio Kazakstan
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Qonaev
Pinta-ala 105 100 km²
Väkiluku (2025) 1 581 000
Aikavyöhyke UTC+5
Lyhenteet
 – ISO 3166 KZ-ALM
Alueen sivusto

Almatyn alue (kaz. Алматы облысы, Almaty oblysy; ven. Алматинская область, Almatinskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin kaakkoisosassa. Sen hallinnollinen keskus on Qonaev. Alueen pinta-ala on 105 100 neliökilometriä. Vuonna 2025 siellä oli 1 581 000 asukasta. Kazakstanin entinen pääkaupunki Almaty muodostaa erillisen hallintoalueen.

Maantiede ja luonto

Almatyn alue rajoittuu lounaassa Kazakstanin Jambylin, luoteessa Qarağandyn ja koillisessa Jetısun alueisiin sekä kaakossa Kiinaan ja etelässä Kirgisiaan. Sen pohjoisosa on 300–500 metriä korkeaa tasankoa, jonka hiekka-aavikoita kuten Saryesık Atyrau ja Tauqūm halkovat kuivuneet jokiuomat. Etelässä on Tienšaniin kuuluvia, jopa 5 000 metrin korkeuteen kohoavia vuoristoja kuten Ketmen, Ilin Alatau, Küñgöi Alatoo ja Teskei Alatoo.

Alueella esiintyy paljon maanjäristyksiä. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kalkkikivi, kvartsihiekka, kipsi, savi, ruskohiili, öljyliuske ja monimetallimalmit.

Tasangon ilmasto on ankaran mantereinen. Talvet ovat melko kylmiä ja kesät kuumia. Keskilämpötila on tammikuussa –10:stä –14:ään ja heinäkuussa 24 astetta. Vuorten läheisyydessä ilmasto on leudompi: tammikuun keskilämpötila on noin –5 ja heinäkuun 18–20 astetta. Vuotuinen sademäärä on tasangolla 125–300, vuorten reuna-alueella 500–700 ja vuorilla jopa 1 000 millimetriä. Suurin osa sateista saadaan keväällä ja kesällä.

Tärkein joki on Ili, joka laskee pohjoisessa laajan suistoalueen kautta Balqaşjärven länsiosaan. Alueen pohjoisosassa ei ole muita jokia. Etelässä vuorilta virtaavat muun muassa Şaryn, Şılık, Türgen, Esık, Talğar, Qaskeleñ ja Kürtı, joiden vesi käytetään suurelta osin maatalouden keinokasteluun. Ilijoella on Qapşağain vesivoimalaitos ja tekojärvi. Vuorilla on paljon pieniä makeavetisiä järviä ja kivennäisvesilähteitä.

Tasanko on etupäässä puoliaavikkoa ja aavikkoa. Ilijoen suistossa on rantatiheikköjä ja -metsiä. Vuorten reuna-alueella 600 metrin korkeudessa puoliaavikko muuttuu heinäaroksi. Vuorilla on selvästi erottuvat kasvillisuusvyöhykkeet: 800 metrin yläpuolella on niittyjä ja lehtimetsiä hedelmäpuineen, 1 500 metrin yläpuolella subalpiinisia niittyjä ja havumetsää ja 2 800 metrin yläpuolella alppiniittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat aavikon kuhertajagaselli, saiga-antilooppi, aasianmetsäkauris, susi, kettu ja mäyrä, Ilin suiston villisika, vuorilla lumileopardi ja ilves. Alueella sijaitsevat Almatyn luonnonpuisto sekä Ilin Alataun kansallispuisto.

Hallinnollinen jako ja asutus

Alue on perustettu vuonna 1932. Sen hallinnollisena keskuksena oli aikaisemmin Almatyn kaupunki. Vuonna 1997 siihen liitettiin lakkautettu Taldyqorğanin alue, ja vuonna 2000 Almatyn alueen keskukseksi tuli Taldyqorğan. Entinen Taldyqorğanin alue erotettiin vuonna 2022 Jetısun alueeksi, ja Almatyn alueen hallinnolliseksi keskukseksi tuli Qonaev (entinen Qapşağai).

Almatyn alue jakautuu hallinnollisesti Balqaşin, Eñbekşıqazaqin, Ilin, Jambylin, Kegenin, Qarasain, Raiymbekin, Talğarin ja Ūiğyrin piireiksi sekä Qonaevin kaupunkipiiriksi. Vuonna 2024 perustettiin Alataun kaupunkipiiri (entinen Jetıgenin kylä), joka on tarkoitus erottaa Almatyn alueesta erilliseksi kaupunkialueeksi.

Alueen kaupunkeja ovat Qonaevin (ja Alataun) lisäksi Esık, Qaskeleñ ja Talğar. Kaupunkiväestön osuus on 19,4 prosenttia. Asukkaista 73,3 prosenttia on kazakkeja, 9,6 prosenttia venäläisiä, 7,8 prosenttia uiguureja, 2,1 prosenttia azereja ja 1,6 prosenttia turkkilaisia (vuonna 2025). Uiguurit muodostavat enemmistön Ūiğyrin piirissä.

Liikenne ja talous

Alueen läpi kulkee Turkestanin–Siperian rautatie. Tärkeimmät maantiet johtavat Almatysta Şymkentiin, Öskemeniin ja Kiinan rajalle.

Alueen pääelinkeino on maatalous,, joka tuottaa varsinkin viljaa, perunaa, vihanneksia, tupakkaa, viinirypäleitä, maitoa ja lihaa. Teollisuudenaloista tärkeimmät ovat konepaja-, kevyt, elintarvike-, lääke- ja rakennusteollisuus. Suurimmat veronmaksajat olivat vuonna 2022 meijerialan yritys ja kaksi tupakkayhtiötä.

Lähteet

  1. 1 2 3 Priloženije 1 k postanovleniju Pravitelstva Respubliki Kazahstan ot 2022 goda Ofitsialnyi informatsionnyi resurs Premjer-ministra Respubliki Kazahstan. Viitattu 28.9.2025.
  2. 1 2 Kratkie itogi sotsialno-ekonomitšeskogo razvitija regiona Bjuro natsionalnoi statistiki. Viitattu 28.9.2025.
  3. ↑ Almaty Regiony Kazakstana. Viitattu 28.9.2025.
  4. 1 2 3 4 Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 1, s. 450–451. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1970.
  5. 1 2 3 4 5 6 7 Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 72–73. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X Teoksen verkkoversio.
  6. 1 2 3 4 Almatinskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 28.9.2025.
  7. ↑ Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1, s. 184–187. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2004. ISBN 9965-9389-9-7
  8. ↑ Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 5, s. 154. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2006. ISBN 9965-9908-5-9
  9. ↑ Žetysuskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 28.9.2025.
  10. ↑ Ministerstvu dali 5 dnei na ukaz ob Alatau-siti Tengri News. 9.9.2025. Viitattu 28.9.2025.
  11. 1 2 3 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 88–90. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
  12. ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 14.10.2025.
  13. ↑ O regione Kazakh Invest. Viitattu 28.9.2025.

Aiheesta muualla

Kazakstanin alueellinen jako
Alueet
Kaupungit