Amaravati

Tämä artikkeli käsittelee Andhra Pradeshin pääkaupunkia. Intiassa on myös samanniminen joki ja piirikunta Maharashtran osavaltiossa.
Amaravati

Amaravati

Koordinaatit: 16°31′N, 80°31′E

Valtio Intia
Osavaltio Andhra Pradesh
Piirikunta Guntur

Amaravati on kaupunki eteläisessä Intiassa. Vuodesta 2024 se on Andhra Pradeshin osavaltion pääkaupunki.

Nimisekaannus

Pääkaupunki on ottanut nimensä historialliselta kylältä noin 20 km päässä, ja nämä kaksi sekoitetaan usein. Amaravatin kylä sijaitsee Krishna-joen varrella, noin 30 km länsi-luoteeseen Vijayawadasta ja runsaat 30 km pohjoisluoteeseen Gunturista. Amaravatin kylässä sijaitsevalla Amareswaran temppelillä on historiallisesti ja uskonnollisesti suuri merkitys.

Valinta pääkaupungiksi

TDP-puolur ehdotti Amaravatia Andhra Pradeshin uudeksi pääkaupungiksi osavaltion jakautumisen jälkeen vuonna 2014, kun Telanganan osavaltion irtautuminen jätti Andhra Pradeshin ilman pääkaupunkia. Aluksi Hyderabad toimi 10 vuoden siirtymäkauden ajan sekä Telanganan että Andhra Pradeshin yhteisenä pääkaupunkina, mutta Andhra Pradesh tarvitsi uuden hallinnollisen keskuksen. Amaravati valittiin keskeisen sijaintinsa ja kaupunkikehitysmahdollisuuksiensa vuoksi. Hankkeen alkuvaiheessa hankittiin merkittäviä maa-alueita ja aloitettiin keskeiset infrastruktuurihankkeet. Kehitys hidastui TDP:n vaalitappion jälkeen, ja välillä suunniteltiin pääkaupunkiaseman jakamista kolmen kaupungin kesken. 2020-luvun puolivälissä kehityshankkeet saivat uutta vauhtia poliittisten voimasuhteiden muututtua, ja Amaravatin pääkaupunkiasema vahvistettiin lailla.

Kaavoitus

Pienoismalli tulevasta kaupungista.

Amaravati suunniteltiin hallintokaupungiksi, joka rakennetaan keskelle maaseutua. Alueella oli jo maalaiskyliä ja paikallisteitä. Sen arkkitehtoninen identiteetti riippuu siitä, miten uudet rakennukset, infrastruktuuri ja julkiset tilat liittyvät siellä jo oleviin kyliin ja maisemiin. Kaavassa uusi pääkaupunki jäsenneltiin asuinalueiden, liikenneväylien, institutionaalisten alueiden ja avointen tilojen ympärille, jolloin sen toiminnot jakautuivat eri puolille suunniteltua kaupunkialuetta. Maanomistajien kanssa käynnistettiin tontinvaihtosuunnitelma,jolla rakennusmaata vaihdettiin peltomaahan.