| Americobdella valdiviana | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nivelmadot Annelida |
| Luokka: | Clitellata |
| Alaluokka: | Juotikkaat Hirudinea |
| Lahko: | Hirudinida |
| Alalahko: | Americobdelliformes Siddall, de Carle & Tessler, 2018 |
| Heimo: | Americobdellidae Caballero, 1956 |
| Suku: | Americobdella Philippi, 1872 |
| Laji: | valdiviana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Americobdella valdiviana |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Americobdella valdiviana on suurikokoinen juotikaslaji, jota tavataan vain Etelä-Chilen rannikkometsissä. Se on anatomialtaan erikoinen juotikas, ja se luokitellaan sukunsa, heimonsa ja alalahkonsa ainoaksi lajiksi.
Americobdella valdiviana on huomattavan suurikokoinen juotikas: se voi kasvaa 27 senttimetriä pitkäksi. Lajin väritys vaihtelee paljon, mutta tummanharmaa on yleisin värimuoto. Muita muotoja ovat vaaleanharmaa ja oranssinkeltainen. Vaihtelua lisää vielä se, että osalla tumman- ja vaaleanharmaista yksilöistä kulkee kellertävät nauhat ruumiin sivuilla.
Anatomialtaan Americobdella valdiviana on epätavallinen laji. Se on silmätön ja kärsätön juotikas, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan verijuotikkaita mutta lisääntymiselintensä puolesta kärsäjuotikkaita. Americobdella valdivianalla on pari tiehyitä, jotka yhdistävät siittiösäiliön (atriumin) munanjohtimiin, mikä on tyypillistä kärsäjuotikkaisiin kuluville kalajuotikkaille. Americobdella valdiviana on luultavasti perinyt piirteen kärsäjuotikkailta, joista se on kehittynyt. Laji onkin monessa mielessä kärsäjuotikkaiden ja kärsättömien juotikkaiden välimuoto.
Americobdella valdiviana elää vain Chilen eteläosassa, Valdivian lauhkeassa sademetsässä. Levinneisyysalue ulottuu Biobíon alueelta Los Lagosiin. Lajin elinympäristöä ovat rannikon vuoristoseuduilla kasvavat ikimetsät. Levinneisyysalueen kooksi on arvioitu 16 428 km².
Americobdella valdiviana liikkuu sekä maassa että metsien puroissa. Se saalistaa lieroja. Laji on aktiivisempi sadekauden aikaan, kun sen saaliseläimet ovat runsaimmillaan.
Americobdella valdiviana on sukunsa ja heimonsa ainoa laji. Erikoisen anatomiansa takia se on luokiteltu välillä nielujuotikkaisiin (Erpobdelliformes), välillä leukajuotikkaisiin (Hirudiniformes). Lisäksi on ehdotettu, että se edustaa kehityslinjaa, joka on eriytynyt ennen kärsättömien juotikkaiden jakautumista nielu- ja leukajuotikkaisiin. Vuonna 2018 julkaistu fylogeneettinen analyysi tukee tätä käsitystä, ja tutkijat ovat ehdottaneet lajille omaa alalahkoa Americobdelliformes:
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Americobdella valdivianan geneettistä monimuotoisuutta on tutkittu molekyylimenetelmin. Useista värimuodoista huolimatta kyseessä näyttäisi olevan vain yksi laji.
Ihmisen toiminnan takia Americobdella valdiviana on uhanalainen laji. Sitä uhkaa elinympäristön tuhoutuminen ja pirstoutuminen. Valdivian ikimetsiä korvataan vierasperäisillä puuviljelmillä, viljely- ja laidunmailla sekä kaupunkialueilla. Lajista ei ole Kansainvälisen luonnosuojeluliiton (IUCN) julkaisemaa uhanalaisuusarviota, mutta vuonna 2021 eräs tutkijaryhmä arvioi IUCN:n kriteeristöä noudattaen, että Americobdella valdiviana on erittäin uhanalainen laji.