| Anastasios I | |
|---|---|
 Anastasioksen semissis -raha. | |
| Itä-Rooman keisari | |
| Valtakausi | 11. huhtikuuta 491 – 9. heinäkuuta 518 |
| Edeltäjä | Zenon |
| Seuraaja | Justinus I |
| Syntynyt |
noin 430 Dyrrakhion (nykyinen Durrës), Albania |
| Kuollut |
9. heinäkuuta 518 (87 vuotta) Konstantinopoli |
| Puoliso | Ariadne |
| Suku | Leonid |
Anastasios I (myös muodossa Anastasius) (lat. Flavius Anastasius Augustus, kreik. Ἀναστάσιος); (n. 430 – 9. heinäkuuta 518) oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan keisari vuosina 491–518.
Anastasios syntyi Dyrrakhionissa noin vuonna 430. Anastasios ei saavuttanut mitään korkeaa virka-asemaa keisari Zenonin hovissa, mutta vuonna 488 hänet melkein valittiin Antiokian piispaksi. Keisarin kuoltua tämän leski, keisarinna Ariadne, valitsi uudeksi miehekseen juuri Anastasioksen. Bysantin perimyssäädösten mukaan keisarin leski sai valita uuden keisarin, jos tämä kuoli ilman perillisiä. Kansa ei halunnut uutta isaurialaista keisaria, joten Zenonin kuoltua hänen puolisonsa Ariadne nimitti vuonna 491 keisariksi Anastasioksen. Tämä tuli suurena yllätyksenä hovin aristokraateille. Anastasios ja Ariadne menivät naimisiin 20. toukokuuta 491.
Zenon kuoleman jälkeen hänen veljensä Longinus oli aikonut päästä keisariksi. Anastasios karkotti hänet Egyptiin. Anastasios karkotti myös muut isaurialaiset Konstantinopolista. Tästä syttyikin isaurialaisten kapina. Vaikka kapinalliset lyötiin jo vuonna 491 Cotyaeumissa Fryygiassa jatkoivat he kuitenkin sissisotaa vuoteen 496 saakka.
Anastasios loi maan taloudelle suotuisan perustan. Hän edisti idänkauppaa ja teollisuutta. Silkkiä kuljetettiin maitse Persian kautta tai Intiasta meritse Bysantin alueelle, jossa käsityöläiset valmistivat silkkikangasta. Hän myös uudisti rahataloutta sitomalla lähes arvonsa menettäneen kuparikolikko nummuksen arvon solidukseen. Hän pyrki edistämään rahataloutta säätämällä lain minkä mukaan verot olisi maksettava rahana. Tämä herätti kritiikkiä etenkin maaseudulla. Hän myös kielsi useita huvituksia kuten pantomiimit ja yölliset juhlat. Anastasioksen talousuudistukset saivat talouden jälleen nousuun. Hänen kuollessaan valtionkassassa oli noin 13 miljoonaa kultasolidusta.
Balkanilla bulgaarit hyökkäilivät Tonavan yli vuonna 493. Heitä vastaan rakennettiin pitkä muuri Mustaltamereltä Marmaranmerelle joka nimettiin Anastasioksen muuriksi. Pitkään odotettu sota Persiaa vastaan syttyi vuonna 502. Alussa kärsittyjen tappioiden jälkeen saatiin kuitenkin aikaan rauhansopimus vuonna 506.
Koska Anastasios oli monofysiitti, hänen ja Konstantinopolin patriarkan Eufemiuksen välille syntyi heti kitkaa. Anastasius erotti ja karkotti Eufemiuksen vuonna 496. Vuonna 511 Eufemiuksen seuraaja Macedonius vaihtui monofysitismin kannattajaan. Anastasios myös nimitti ystävänsä, monofysiittisen Severoksen Antiokian patriarkaksi joka pahensi tilannetta. Macedoniuksen syrjäyttäminen sai Traakian sotilaskomentajan Vitalianuksen kapinoimaan ja hyökkäämään Konstantinopolin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Vitalianuksen joukot lopulta lyötiin vuonna 515.
Anastasios kuoli noin yöllä 8.–9. heinäkuuta 518 todennäköisesti luonnollisiin syihin. hänet haudattiin puolisonsa Ariadnen viereen Pyhien Apostolien kirkkoon Konstantinopoliin. Hänen seuraajakseen nousi Justinus I.
Anastasioksen toinen silmä oli musta ja toinen sininen (heterokromia), mistä johtuen hän sai lempinimen Dikoros ("kaksi pupillia").
