Anik

Delta 1914 ja ensimmäinen Anik-satelliitti lähtöalustalla. Marraskuu 1972, Cape Canaveral.

Anik oli Kanadan GEO-kiertoradan tietoliikennesatelliittien sarja, jonka ensimmäinen satelliitti oli marraskuussa 1972 laukaistu Anik A-1. Anik on inuiittien sana, joka tarkoittaa "pikku veljeä".

Satelliitit

Anik A-sarjan satelliitit A-1, A-2 ja A-3

Anik A-sarjan satelliitin A1- tai A-2 tarkistamista (kuva vuodelta 1972 tai 1973).

Anik A-1 -satelliitin laukaisi Telesat, Kanadan kansallinen tietoliikenneyhtiö Delta-kantoraketilla. Satelliitin kaupallinen lähetystoiminta aloitettiin 1973, jolloin TV-lähetykset voitiin nähdä ensi kertaa Kanadan pohjoisosissa. Anik A-1 oli tuolloin maailman ensimmäinen kansallinen televisiosatelliitti.

Anik A-satelliittisarjassa tätä seurasivat Anik A-2 huhtikuussa 1973 ja Anik A-3 toukokuussa 1975. Anik A -sarjan satelliitit olivat rakenteeltaan alkujaan yhdysvaltalaiseen Intelsat IV -ohjelmaan suunniteltuja. Niiden rakentamisessa alihankkijoina toimivat kanadalaisyritykset Spar Aerospace ja Northern Telecom. Kussakin satelliitissa oli 12 transponderikanavaa 6/4 GHz:n taajuusalueella. Satelliiteille rakennettiin Kanadaan yli 100 maa-asemaa. Vastaanottoasemien lautasantennit olivat matalan taajuuden vuoksi vielä varsin suuria.

Anik B, C, D ja E -satelliittisarjat

Kanadalaisen Anik C2 -tietoliikennesatelliitin (Telesat-F) irrotus avaruussukkulasta STS-7 -lennon aikana kesäkuussa 1983.

Anik B laukaistiin joulukuussa 1978 Telesat Canadalle. Satelliitissa oli 12 kaupallista 6/4 GHz:n taajuusalueen kanavaa ja neljä kokeellista 14/12 GHz:n taajuusalueen kanavaa, joita käytettiin suurempitaajuisten tietoliikenneratkaisujen tutkimisessa (Hermes-ohjelma). Anik C-3 laukaistiin marraskuussa 1982 yhdysvaltalaisella Columbia-avaruussukkulalla. Satelliitissa oli 16 taajuusalueen 14/12 GHz operatiivista kanavaa. Korkeampi taajuusalue mahdollisti pienempien, asuintaloon kiinnitettävän, halkaisijaltaan 1,2–1,8 -metristen vastaanottolautasten käytön, kun satelliitin lähetystehoa oli lisätty niin, että se läpäisi riittävän luotettavasti myös tv-signaalia vaimentavia sadealueita. Sarja jatkui Anik C-2:n laukaisulla kesäkuussa 1983 ja Anik C-3:n laukaisulla huhtikuussa 1985. Satelliiteista voitiin lähettää neljää alueellisesti suunnattua keilaa Kanadan eri osiin.

Anik D-sarjalla korvattiin ikääntyneet Anik A- ja B-sarjan satelliitit. Anik D-1 laukaistiin 26. elokuuta 1982. Anik D-2 vietiin taivaalle marraskuussa 1984 Discovery-sukkulalla. Näitä seurasivat Anik E-sarjan satelliitit: Anik E-2 huhtikuussa 1991 ja Anik E-1 syyskuussa 1991. Suuritehoiset E-sarjan satelliitit toimivat kahdella taajuusalueella; niissä oli 24 kanavaa 6/4 GHz:n alueella ja 16 kanavaa 14/12 GHz:n kaistalla. Anik E -sarjalla korvattiin aiemmat C- että D-sarjan satelliitit.

Anik F

Anik F1

Anik F1R

Anik F2

Anik F3

Anik G

Telesat Canada tilasi keväällä 2010 Anik G1 tietoliikennesatelliitin. Sen rakensi yhdysvaltalainen Space Systems/Loral. Satelliitti laukaistiin vuonna 2013 venäläisellä Proton-M-kantoraketilla. Satelliitti lähettää TV-lähetyksiä Kanadaan ja hoitaa latinalaisen Amerikan tietoliikenneyhteyksiä. Satelliittiin rakennettiin X-kaistan tietoliikennekyky, jota oli tarkoitus vuokrata Yhdysvaltain puolustusministeriölle. Tässä tapauksessa satelliitti muuntuu ns. kaksikäyttölaitteeksi, eikä ole enää puhdas siviilisatelliitti.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 Arkistoitu kopio thecanadianencyclopedia.com. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 10.7.2017. (englanniksi)
  2. ↑ https://archive.today/20120524011054/http://www.spacenews.com/satellite_telecom/100601-loral-build-anik.html

Aiheesta muualla