| Yksin Anki | ||
|---|---|---|
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1965–1966 | |
| Julkaistu | 1966 | |
| Formaatti | LP-levy, CD-levy | |
| Tuottaja(t) | PSO:n musiikkiosasto | |
| Tyylilaji | folk, laulelma, pop, jazz, kansanmusiikki | |
| Kesto | 29.33 | |
| Levy-yhtiö | PSO / Columbia | |
| Levymerkki | Columbia (MY-LP 106) | |
| Muut kannet | ||
Vuoden 1967 uusintapainoksen kansikuva. | ||
| Listasijoitukset | ||
|
Suomi: 5. (kesäkuu 1966) | ||
| Ankin muut julkaisut | ||
| Anki, Bosse ja Robert 1966 |
Yksin 1966 |
Sateen jälkeen 1967 |
| Singlet albumilta Yksin | ||
| 1. ”Ne kesäyöt!” / ”Pieni lintu” Julkaistu: 1965 (45-MY 121) | ||
| 2. ”Ei murheita mulla” / ”Rakkaani hylkää mua ei” Julkaistu: 1966 (45-MY 135) | ||
Yksin on suomalaislaulaja Ankin soolouran vuonna 1966 julkaistu esikoisalbumi. Se sisältää pääosin kansanmusiikkia sekä pop- ja jazzmusiikkia pienin rhythm and blues -vaikuttein. Yksi albumin tunnetuimmista kappaleista on ”Ne kesäyöt!”.
Ennen albumin ilmestymistä hän oli aloittanut laulajanuransa vuonna 1961 TES-TV:n Nuorten tanssihetki -kilpailussa, jossa hän tuli toiseksi esittämällä kappaleen ”St. Louis Blues”. 1960-luvun puolivälissä Anki muodosti yhdessä Bosse ja Robert Österbergin kanssa folk-trion Anki, Bosse ja Robert, joka oli vielä aktiivinen esikoisalbumin ilmestymisen aikaan.
Suurimmalla osalla albumin kappaleista säestää Jörgen Petersenin studio-orkesteri, mutta esimerkiksi ensimmäisillä kolmella kappaleella Ankia säestää vain kanteletaiteilija Martti Pokela.
PSO julkaisi albumin vinyylilevynä Columbia-levymerkillä vuonna 1966 ja vuotta myöhemmin Top Voice -levymerkillä erilaisella kansikuvalla. Vuonna 2011 Rocket Records julkaisi albumin ensimmäistä kertaa CD-levynä samoissa kansissa Ankin seuraavan albumin Sateen jälkeen (1967) kanssa. Vuonna 2016 Svart Records julkaisi kaksi rajoitettua uusintapainosta vinyylilevyinä: 200 kappaleen painos läpinäkyvällä ja 300 kappaleen painos mustalla vinyylillä.
Anki on myöhemmin kertonut itse valinneensa kaikki albumilla kuultavat kappaleet itse. Albumin avaavat kolme kansanlaulua, jotka säestetään kansanmusiikin perinteitä kunnioittaen vain kanteleella. Kari Rydmanin säveltämä ja sanoittama ”Kaunein uni” toimii siirtymänä vähäeleisemmästä musiikkityylistä orkesterityyliseen musiikkiin. Rydman itse levytti kappaleen albumilleen Niin kaunis on maa vuonna 1976. ”Pieni lintu” on albumin ensimmäinen käännöskappale ja suomennos John D. Loudermilkin kappaleesta ”This Little Bird”, jonka alun perin Marianne Faithfull levytti yhdessä The Nashville Teens -yhtyeen kanssa. Vuoden 2016 uusintapainoksen esittelytekstin kirjoittaneen Arttu Seppäsen mukaan Ankia on tituleerattu ”Suomen Marianne Faithfulliksi”. Faithfullin manageri ehdotti aikanaan Ankille yhteisen albumin tekemistä, mutta Ankin mukaan tuotanto kaatui levy-yhtiön mokaan. Hieman ennen Ankia ”Pieni lintu” -kappaleen levytti Marion Rung (1965) ja myöhemmin myös Kai Hyttinen vuonna 1977 sekä Topi Sorsakoski vuonna 1991. ”Kehtolaulu” on amerikkalainen kansanlaulu, joka tunnetaan nimillä ”Hush-a-bye” ja ”All the Pretty Little Horses”.
B-puolen avaavat levyn duurivoittoiset kappaleet ”Timanttisormus” ja ”Ei murheita mulla”. Ensin mainittu on levytetty lukuisina eri versioina, ja Suomessa Vesa-Matti Loiri levytti kappaleen nimellä ”Anna-Maija ja Ismo” albumilleen Veskunoita vuonna 1973. ”Ei murheita mulla” tunnetaan parhaiten B. B. Kingin esittämänä versiona. Kappaleen suomensi paremmin valokuvaajana tunnettu Erik Uddström salanimellä Samuel Filbert. Uddströmin suomentama on myös seuraava kappale ”Kuljen katuja pitkin”, joka on käännös pohjois-amerikkalaisesta kansanlaulusta ”St. James Infirmary”. Kappaleen tunnetuimman levytyksen on tehnyt trumpetisti Louis Armstrong vuonna 1928. Jukka Kuoppamäen suomentama ”Rakkaani hylkää mua ei” on tunnuskappale Jacques Demyn musikaalielokuvasta Cherbourgin sateenvarjot vuodelta 1964. Albumin todennäköisesti tunnetuin kappale on kuitenkin ”Ne kesäyöt!”, joka on käännös Marianne Faithfullin tunnetuksi tekemästä kappaleesta ”Summer Night”. Topi Sorsakoski & Agents levyttivät kappaleen 1980-luvulla Jukka Itkosen sanoittamana nimellä ”On kesäyö”. Levyn päättää ”Sano nuo kauniit sanat”, joka on hyvin jazz-vaikuitteinen balladi enteillen Ankin seuraavan albumin Sateen jälkeen tunnelmaa.
Kappaleissa 4 ja 10–12 säestäjänä Jörgen Petersenin johtama studio-orkesteri tunnistamattomin muusikoin. Kappaleissa 7 ja 8 lisäksi tunnistamaton huuliharpisti.