Aiheesta muualla
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
Anssi Antero Halmesvirta (s. 18. heinäkuuta 1956 Kiuruvesi) on Jyväskylän yliopiston yleisen historian määräaikainen professori ja dosentti. Jyväskylän yliopiston aatehistorian dosenttina hän on toiminut vuodesta 1996.
Anssi Halmesvirta on opiskellut Jyväskylän yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi 1983. Jo tuolloin hän erikoistui aatehistorian tutkimukseen. Hänen pro gradu -tutkimuksensa aiheena oli historian selittämisestä 1950- ja 1960-luvuilla käyty kiistely. Halmesvirta väitteli 1990 tohtoriksi Sussexin yliopistossa, Englannissa. Hänen aatehistorian alaan kuuluva väitöskirjansa (The British Conception of the Finnish ’Race’, Nation and Culture 1760–1918) käsitteli englantilaisten käsityksiä suomalaisista ja Suomen kulttuurista vuosina 1760–1918.
Valmistumisen jälkeen Halmesvirta on työskennellyt tutkijana ja opettajana Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi siellä aluksi 1987–1989 luennoitsijana. Syksyllä 1988 hän oli sen ohella vierailevana luennoitsijana Lontoon yliopistossa. Hän toimi 1989–1990 yleisen historian apulaisprofessorina Joensuun yliopistossa. Sen jälkeen työskenteli 1990–1994 Suomen Akatemian tutkijana.
Akatemiaprojektin jälkeen Halmesvirta palasi Jyväskylän yliopistoon. Hän työskenteli siellä 1994–1995 vanhempana tutkijana. Yleisen historian dosentiksi hänet nimitettiin 1996. Samana vuonna hän aloitti varttuneena tutkijana Suomen Akatemian tutkimusprojektissa, joka päättyi vuonna 1997. Vuosina 1997–2012 hän oli Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen yliassistentti.
Yleisen historian määräaikaisena professorina Halmesvirta on työskennellyt ajoittain vuodesta 1998 lähtien. Syksyllä 1999 hän oli lisäksi vierailevana professorina unkarilaisessa Debrecenin yliopistossa. Eurooppalaisen integraation historian tutkimusta edistävän Jean Monnet -ohjelman professorina hän on toiminut vuodesta 2003.
Halmesvirta on tutkimuksen ja opetuksen ohella osallistunut yliopiston hallintotyöhön laitoksellaan. Jo Joensuun yliopistossa hän oli tiedekuntaneuvoston jäsen. Jyväskylän yliopistossa hän on toiminut 1999–2001 historian laitoksen varajohtajana. Laitos muutti sittemmin nimensä historian ja etnologian laitokseksi. Halmesvirta oli tämän uudistetun laitoksen strategisen suunnittelutyöryhmän jäsenenä 2003–2005.
Professori Halmesvirta on ohjannut 15 väitöskirjaa ja hän on laatinut useita julkaisuja yleisen historian, aatehistorian ja Unkarin poliittisen historian aloilta.lähde?
Anssi Halmesvirran tutkimuskohteita ovat aatehistoria, Englannin ja Unkarin poliittinen historia vuosina 1800–2000, ideologioiden historia, urheiluhistoria ja lääketieteen historia.
Tieteellisen työnsä ohella professori Halmesvirta on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälissä luottamustehtävissä. Hän on toiminut muun muassa 1996–2006 EU:n Erasmus/Socrates-ohjelmien unkarin kielen opintojen koordinaattorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on ollut myös useiden historian alan instituutioiden ja toimielimien jäsenenä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran hallituksen jäsen hän on ollut vuosina 1998–2001. Hän on ollut Julkisen sanan neuvoston varajäsen vuodesta 2009.
Ansioistaan tieteellisen tutkimuksen alalla Halmesvirta on vuonna 1995 saanut Osk. Huttusen säätiön mitalin. Hän sai elokuussa 2016 János Lotzin ansiomitalin ja kunniakirjan tunnustuksena pitkästä urastaan Unkarin historian tutkimuksen alalla sekä vuosikymmenien mittaisesta työstään hungarologian tunnetuksi tekemisessä. Palkinto on saanut nimensä unkarilaisen kielitieteilijä János Lotzin (1913–1973) mukaan. Halmesvirta vastaanotti tunnustuksen 22. elokuuta 2016 Kansainvälisen Unkarin Tutkimuksen Seuran vuosikokouksessa, joka pidettiin Pécsin yliopistossa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
