Aqua Appia

Aqua Appia
Sijainti Rooma, Latium, Regio I Latium et Campania, Italia (nyk. Rooma, Latium, Italia)
Koordinaatit 41°53′16″N, 12°28′51.5″E
Rakennustyyppi akvedukti
Valmistumisvuosi 312 eaa.
Pituus n. 16,6 km
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Aqua Appian (punaisella) reitti.

Aqua Appia oli antiikin aikainen akvedukti Rooman kaupungissa Italiassa. Sen pituus oli noin 16,6 kilometriä, ja se toi kaupunkiin vettä idästä Via Praenestinan suunnasta.

Historia

Aqua Appia oli ensimmäinen Rooman akvedukteista. Sen rakennuttivat vuonna 312 eaa. kensorit Appius Claudius Caecus ja Gaius Plautius. Jälkimmäinen sai liikanimen ”Venox”, koska hän löysi akveduktin lähteet.

Quintus Marcius Rex kunnostutti akveduktia vuosina 144–140 eaa. ja keisari Augustus vuosina 11–4 eaa. On mahdollista, että Aqua Appia on sama kuin ”Aqua subtus montem Aventinum currens” (”Vesi, joka virtaa Aventinus-vuoren alapuolella”), joka mainitaan Einsiedelnin itinerariumissa.

Rakennelma

Aqua Appian vesikanava oli rakennettu lähes kokonaan maan alle, ja sen pituus oli 11 190 passusta (kaksoisaskelta) eli noin 16,6 kilometriä. Akveduktin kapasiteetti oli 1 825 quinariaa eli 75 737 kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Korkeuseroltaan Aqua Appia oli Rooman akvedukteista matalin, eikä sillä ollut tarpeeksi korkeutta tarjoamaan vettä koko kaupungille.

Frontinuksen mukaan Aqua Appian lähteet sijaitsivat Agro Lucullanossa, 780 passusta eli noin 1,1 kilometriä vasemmalle Via Praenestinan seitsemännen ja kahdeksannen mailin väliltä, mutta lähteitä ei ole koskaan tunnistettu tyydyttävästi.

Aqua Appia tuli Roomaan Aurelianuksen muurin Porta Praenestinan (nyk. Porta Maggiore) kohdalta. Lähellä Spes vetusta akveduktiin liittyi sivuhaara, joka tunnettiin nimellä Augusta, koska se rakennettiin Augustuksen toimeksiannosta. Tämän sivuhaaran lähteet sijaitsivat 980 passusta eli lähes mailin verran Via Praenestinan kuudennen mailin vasemmalla puolella, lähellä Via Collatinaa. Sivuhaaran pituus oli 6 380 passusta eli noin 9,4 kilometriä.

Serviuksen muurin Porta Capenan lähellä oli akveduktin ainoa osuus, joka kulki kaarien ja muiden rakenteiden päällä. Osuuden pituus oli 60 passusta eli noin 89 metriä. Portin lähellä akvedukti leikkasi Via Appian. Sitten se kulki taas maan alla Aventinukselle. Akveduktin kanavan jäänteitä löydettiin vuonna 1677 ja uudelleen vuonna 1887 Aventinus minorin ja Aventinus majorin väliltä, nykyisen Via di Porta San Paolon kaakkoispuolelta. Aventinuksen alitse kuljettuaan akvedukti päättyi Salinaehen Clivus Publiciuksen alapäähän, lähelle Porta trigeminaa ja Tiberin rantaa.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Aqua Appia”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Aqua Appia Digital Augustan Rome. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Aqua Appia Pleiades. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Aqua Appia (Rome) 17 Roma ToposText. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Livius: Rooman synty 9.29.6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.21; Frontinus: De aquaeductu urbis Romae 1.4–7, 1.9, 1.18, 1.22, 2.65, 2.79, 2.125; Notitia urbis Romae, appendix (engl. käännös); Polemius Silvius: Laterculus 545; CIL XI 1827 = I², s. 192, nro X.
  6. ↑ Einsiedelnin itinerarium 13.8.
  7. ↑ de Kleijn, G.: The Water Supply of Ancient Rome: City Area, Water, and Population, s. 14. (Dutch Monographs on Ancient History and Archaeology, nide 22) Brill, 2021. ISBN 9789004502307 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ Frontinus: De aquaeductu urbis Romae 1.5.

Aiheesta muualla