| Arqalyq Арқалық |
|
|---|---|
 Arqalyqin Lenin-aukiolle on vaihdettu Amangeldı Imanovin patsas. |
|
  Arqalyq |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Qostanain alue |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 15 580 km² |
| Väkiluku (2026) | 27 149 (kaupunki) 36 153 (kaupunkialue) |
Arqalyq (kaz. Арқалық) on kaupunki Qostanain alueella Kazakstanissa. Se sijaitsee Aqjarjoen varrella 465 kilometriä Qostanaista kaakkoon. Arqalyqin kaupunkialueen pinta-ala on 15 580 neliökilometriä. Kaupungissa oli arviolta 27 149 ja kaupunkialueella 36 153 asukasta vuonna 2026.
Arqalyqin kaupunkialue rajoittuu lännessä Amangeldın, pohjoisessa Aqmolan alueen Jarqaiyňin, koillisessa Qarağandyn alueen Nūran ja kaakossa Ūlytaun alueen Ūlytaun piireihin. Sen itä- ja eteläosat ovat Kazakstanin kumpumaata ja länsiosa Turgain painanteen tasankoa. Pinnankorkeus vaihtelee sadasta 450 metriin. Hyötykaivannaisiin kuuluvat bauksiitti, tulenkestävä savi ja ruskohiili.
Seudun ilmasto on ankaran mantereinen. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä ja kesät kuumia. Keskilämpötila on tammikuussa –16:sta –17:ään ja heinäkuussa 20–21 astetta. Vuotuinen sademäärä on 250–350 millimetriä. Jokia ovat Terısaqqan, Aşşytasty, Qaratorğai ja Qaiyñdy ja järviä Şoşqaly ja Jarköl. Kasvillisuus on etupäässä kuivaa aroa. Jokien varsilla kasvaa pajuja ja pensaita. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, mäyrä ja saiga-antilooppi.
Kaupunkialueeseen kuuluvat Arqalyqin kaupungin lisäksi Añğarin, Aşutastyn, Ekıdıñin, Furmanovin, Jalğyztalin, Jañaqalan, Köktaun, Molodejnyin, Qaiyñdyn, Rodinan, Tselinnoen, Üştöben ja Vostoçnyin kyläpiirikunnat ja -hallinnot. Kaupunkialueen asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 80,2 prosenttia kazakkeja, 9,9 prosenttia venäläisiä, 3,0 prosenttia ukrainalaisia ja 1,5 prosenttia tataareja.
Arqalyq on perustettu Torğain bauksiittiesiintymän hyödyntämisen yhteydessä vuonna 1950 tai 1956. Siitä tuli kaupunki vuonna 1965. Vuonna 1963 perustettiin Arqalyqin piiri, jonka keskuksena oli aluksi Arqalyq ja vuodesta 1971 Rodinan kylä. Kaupunki oli vuosina 1970–1986 ja 1991–1997 Torğain alueen hallinnollinen keskus. Kaivosteollisuuden lisäksi alueella kehitettiin neuvostoaikana varsinkin viljan viljelyä.
Arqalyq saavutti kehityksensä huipun 1980-luvulla, jolloin siellä oli yli 62 000 asukasta. Bauksiitti- ja tiilisavikaivosten lisäksi kaupungissa toimi konepaja, teräsbetonitehdas, keraaminen tehdas ja elintarviketeollisuutta. Kaivostoiminta supistui 1990-luvulla, teollisuus katosi lähes kokonaan, lähiöt autioituivat ja lämmön-, sähkön- ja vedenjakelussa oli katkoksia. Arqalyqia alettiin nimittää tiedotusvälineissä ”aavekaupungiksi” ja ”Kazakstanin Prypjatiksi”. Torğain bauksiittikaivoshallinto suljettiin lopulta vuonna 2019. Kaupungissa on sittemmin alettu toteuttaa valtion rahoittamia infrastruktuurihankkeita ja huomiota on kiinnitetty myös maatalouden kehittämiseen.
Arqalyqista on maantie- ja rautatieyhteydet Qostanaihin, Esıliin ja Jezqazğaniin. Kaupungissa toimii muun muassa rakennusteollisuutta ja nahkatehdas, mutta huomattavasti suurempi merkitys on maanviljelyllä ja karjanhoidolla. Arqalyqissa on myös kasvatustieteellinen korkeakoulu.