Arpakapula

Arpakapula (ruots. budkavle) oli aiemmin Ruotsissa ja Suomessa viestin viemiseen tarkoitettu sauva, jota kuljetettiin talosta taloon. Se on tietyillä merkeillä varustettu puupalikka, jonka ympäri lähettämisellä vanhoina aikoina Ruotsissa kutsuttiin käräjille ja sotaan. Arpakapulan kuljettamisesta mainitaan jo maanlaissa. Arpakapulalla kutsuttiin vielä 1900-luvun alkuvuosina paikoitellen sammutusväkeä metsäpaloihin. Se mainittiinkin yleisessä laissa. Vastaavanlaista viestintävälinettä käytettiin muissakin Pohjoismaissa ja Skotlannissa (gaeliksi crann-tara).

Säännökset

Kulovalkean sammuttamista ja muita luvallisia tarkoituksia varten oli sallittua lähettää sana rahvaan koollekutsumiseksi. Tähän tarkoitukseen käytettiin ennen erityistä merkittyä sauvaa, jota kukin talo oli velvollinen viemään eteenpäin, ja tästä johtui nimi arpakapula.

Viesti oli joko suullinen tai kirjallinen, ja viestissä oli ilmoitettava:

asia, jonka vuoksi oli kokoonnuttava,
aika, milloin se laitettiin liikkeelle,
paikka, johon se lähetettiin ja
paikka, johon sen tuli pysähtyä.

Oikeutettuja arpakapulan lähettämiseen olivat ensisijaisesti kuntien viranomaiset mutta myös yksityiset. Arpakapulan lähettämisestä oli ilmoitettava kruununpalvelijalle pikaisesti.

Arpakapulaa oli kuljetettava joutuisasti. Jos joku laiminlöi arpakapulan kuljettamisen tai ei noudattanut arpakapulan kutsua tai oli tottelematon sammutustyön johtajaa vastaan, oli rangaistuksena sakkoa. Aiheettomasta arpakapulan lähettämisestä tai arpakapulan lähettämisestä sellaisessa asiassa, jossa sitä ei ollut lupa panna liikkeelle, rangaistiin myös sakolla.

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuusviitteet

↑ Tietosanakirja osa 1, Tietosanakirja-Osakeyhtiö. 1909 (Runeberg.org)
1 2 3 Hakkila, Esko (toim.): ”Arpakapula”, Lakiasiain käsikirja, s. 40. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.

Lakiviitteet

↑ Metsälaki Suomen Suuriruhtinanmaalle (3.9.1886/29), 30 §.
Asetus metsästyksestä (20.10.1898/45), § 26.
Rikoslaki (38/1889), 44. luvun 23–24 §.
44. luku 23 § (1. mom.) Joka laittomasti jättää kuljettamatta arpakapulan, joka on pantu liikkeelle miehistön kokoamista varten metsävalkean sammuttamiseen, taikka joka ei sellaista kutsumista mitä pikimmin noudata, taikka ei tottele sammutustyön johtajaa, taikka luopuu sammutuksesta ennen kuin lupa on annettu, rangaistakoon enintään viidenkymmenen markan sakolla. (2. mom.) Sama olkoon laki, jos joku laittomasti jättää kuljettamatta arpakapulan, joka muussa luvallisessa asiassa on liikkeelle pantu.
44. luku 24 §. Joka panee liikkeelle arpakapulan tarpeettomasti taikka semmoisessa asiassa, jossa arpakapulaa ei saa lähettää; vetäköön sakkoa vähintään kaksikymmentä ja enintään viisisataa markkaa.

[1] Tietosanakirja osa 1, Tietosanakirja-Osakeyhtiö. 1909 (Runeberg.org)

[Lakikirja-2] 1 2 3 Hakkila, Esko (toim.): ”Arpakapula”, Lakiasiain käsikirja, s. 40. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.

[3] Metsälaki Suomen Suuriruhtinanmaalle (3.9.1886/29), 30 §.
Asetus metsästyksestä (20.10.1898/45), § 26.
Rikoslaki (38/1889), 44. luvun 23–24 §.
44. luku 23 § (1. mom.) Joka laittomasti jättää kuljettamatta arpakapulan, joka on pantu liikkeelle miehistön kokoamista varten metsävalkean sammuttamiseen, taikka joka ei sellaista kutsumista mitä pikimmin noudata, taikka ei tottele sammutustyön johtajaa, taikka luopuu sammutuksesta ennen kuin lupa on annettu, rangaistakoon enintään viidenkymmenen markan sakolla. (2. mom.) Sama olkoon laki, jos joku laittomasti jättää kuljettamatta arpakapulan, joka muussa luvallisessa asiassa on liikkeelle pantu.
44. luku 24 §. Joka panee liikkeelle arpakapulan tarpeettomasti taikka semmoisessa asiassa, jossa arpakapulaa ei saa lähettää; vetäköön sakkoa vähintään kaksikymmentä ja enintään viisisataa markkaa.