Artemis on NasanKuuhun suuntaava avaruusohjelma, joka kuuluu vuoden 2017 Space Policy Directive-1 -direktiiviin. Aiemmasta Apollo-ohjelmasta poiketen Artemis-ohjelmassa on tarkoituksena yksittäisten lentojen sijaan synnyttää lopulta pysyvä pinnalle yltävä ja miehitetty Kuu-toiminta.
Alkuperäinen tavoite oli kuulaskeutuminen vuonna 2028, mutta vuonna 2019 tätä aikaistettiin vuoteen 2024. Aikaisemmaksi siirretyn laskeutumisen aikataulu ei pidä ja Kuuhun laskeutuminen jää myöhäisemmäksi. Ensimmäinen miehitetty lento kohdistuu mahdollisesti Shackleton-kraatteriin. Tavoitteena on ihmisten pysyvä oleskelu Kuussa vuoteen 2028 mennessä. Lopullinen tavoite on Mars ja Kuuta käytetään testaamiseen Mars-tehtävän vaikeuden vuoksi.
Arvioiden mukaan Nasa käyttää Artemis-ohjelmaan 93 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Ohjelmasta ilmoitettiin virallisesti vuonna 2017, mutta Orion-aluksen ja Space Launch System -kantoraketin kehitys alkoi virallisesti vuonna 2011 (Constellation-ohjelma).
Suunnitellut tehtävät Artemis-ohjelmassa (2019).
Toukokuussa 2025 esitetyn budjettiehdotuksen mukaan Space Launch System (SLS) -raketin, Orion-aluksen ja Lunar Gateway-avaruusaseman rahoitus lopetettaisiin. Saman ehdotuksen mukaan nämä korvattaisiin kaupallisella järjestelmällä. Muutokset tapahtuisivat Artemis II ja Artemis III -lentojen jälkeen.
Maaliskuussa 2026 Nasa tiedotti muutoksista ohjelmaan. Gateway avaruusaseman kehittäminen keskeytetään. Selväksi päätävoitteeksi nousee miehitetyn aseman rakentaminen Kuun pinnalle etelänavan läheisyyteen.
Helmikuussa 2026 ilmoitettiin eräiden viivästyneiden budjetin ylittäneiden suunnitelmien muuttamisesta koskien Space Launch System -rakettiin suunniteltua kehitystä. Raketin ylempi osa, sovitusosa ja näiden kanssa tarvittu suurempi laukaisutorni peruttiin.
Yleiskuvaus
Artemis-ohjelmaan on suunniteltu Kuun pinnalla sijaitseva tukikohta ("Artemis Base Camp"), kulkuneuvo Kuun pinnalla liikkumiseen (Lunar Terrain Vehicle, LTV) ja liikuteltava asumus, jolla tutkijat voivat tehdä pitkäkestoisia matkoja Kuun pinnalla.
Joulukuussa 2020 Nasa nimitti 18 hengen ryhmän, josta valitaan avaruuteen lähetettävät astronautit. Osa heistä on käynyt avaruudessa jo aikaisemmin. Puolet valituista on naisia, ja yksi heistä on ensimmäinen Kuuhun lähetettävä nainen. Astronautit ovat:
Gateway-aseman suunniteltu käyttö Kuun pinnalle siirtymiseen (2019).
Ohjelmaan suunniteltiin alkuvaiheessa Kuun kiertoradalle sijoitettava Lunar Gateway-asema. Sitä esiteltiin porttina Marsiin suuntautuville tehtäville. Sillä voitaisiin tehdä pitkäkestoisia kokeita Marsin tutkimusmatkaa varten. Asemalla voisi pitää kuukausia kestäviä harjoituksia, jotka matkivat matkaa Marsiin sekä laskeutumista planeetan pinnalle.
2026 sen kehitys lopetettiin. Maaliskuussa 2026 puheen aikana Jared Isaacman kertoi Nasan hylkäävän suunnitelman asemasta Kuun ympärillä ja panostavansa Kuun pinnalle rakennettavaan tukikohtaan. Osia asemasta on kuitenkin jo toimitettu Nasalle.
Artemis-ohjelman ensimmäinen koelento Kuun kiertoradalle Artemis I laukaistiin 16. marraskuuta 2022. Lennon tarkoitus on osoittaa SLS-raketin ja Orion-aluksen valmius Kuuhun suuntaaviin tehtäviin. Miehittämätön lento vei Orion-aluksen Kuun taakse, josta se palasi Maahan. Mukana oli kameroita keräämässä tietoa sekä aluksesta että sen vaiheista, sekä ottamassa kuvia Kuusta ja Maasta.SLS-raketin kyydissä on myös kymmenen cubesat-satelliittia, jotka laukaistiin matkalla Kuuhun.
Lennolla oli mukana kolme testinukkea, joilla mitattiin säteilyä.
Orionin matkustajamoduuli laskeutui onnistuneesti Tyyneen valtamereen 11. joulukuuta 2022. Orion-aluksen lämpökilpi kului paluussa ennakoimattoman paljon.
Artemis II oli ohjelman ja laitteiston eli SLS-raketin ja Orion-aluksen ensimmäinen miehitetty lento. Se oli vapaapaluulento Kuun ympäri. Vuodelle 2024 aiottu lento lykkääntyi useasti ja laukaistiin lopulta 1. huhtikuuta 2026. Lykkääntymisen syyksi on kerrottu, että Orion-kapselin lämpösuoja kului edellisellä lennolla ennakoimattomasti. Tehtävä kesti noin kymmenen päivää. Lennolla astronautit ja tehtävän johto keräsivät tietoa ohjelman valmiusasteesta. Miehistöön kuuluivat Reid Wiseman, Victor Glover, Christina Koch, ja Jeremy Hansen.
Artemis III on suunniteltu miehitetty lento, jonka aikana alun perin kahden ihmisen oli tarkoitus laskeutua Kuun pinnalle. Helmikuussa 2026 Nasa kertoi, että laskeutumista Kuun pinnalle yritettäisiin vuonna 2028 tulevilla tehtävillä (Artemis IV ja Artemis V).
Aiemman suunnitelman mukaan lento olisi tapahtunut vuonna 2025. Tätä lykättiin syyskuulle 2026 ja joulukuussa 2024 kerrottiin lykkääntymisestä vuoteen 2027. Kaksiviikkoisen lennon on määrä toteutua kesällä 2027 ja sen miehistöksi valittiin kesäkuussa 2026 italialainen Luca Parmitano sekä amerikkalaiset Andrew Douglas, Frank Rubio ja Randy Bresnik.
Lento on matalalle Maan kiertoradalle suuntautuva, jossa Orion-alus telakoituu kahden kuulaskeutujan prototyypin kanssa ja siihen liittyy kolme laukaisua. Ensimmäisen laukaistaan Blue Originin koealus, jolla on kyky odotella kiertoradalla 90 päivää. Toiseksi laukaistaan Artemis III -lennon astronautit Orion-aluksessa Space Launch System -raketilla. Astronautit telakoituvat Blue Moon -laskeutujan kanssa ja siirtyvät sen sisälle ja testaavat sen järjestelmiä. Kolmas laukaisu on SpaceX:n Starship -raketti kiertoradalle. Astronautit irrottautuvat Blue Moon -laskeutujasta ja telakoituvat Starshipin kanssa, mutta siinä ei ole elossapitojärjestelmiä eivätkä astronautit siirry sen sisälle. Astronautit testaavat kykyä operoida Orion-alusta laskeutujan läheisyydessä ja yhdistettynä pinona.
Human Landing System (HLS) tarkoittaa laskeutumisalusta, johon aiemmin valittiin SpaceX Starship, mutta Blue Origin nosti aiheesta lakikanteen. SpaceX:n on tarkoitus tehdä miehittämätön demonstraatiotehtävä Kuuhun ennen Artemis III -lentoa. Nasa lisäsi tavoitteen demonstroida toista tai molempia SpaceX:n ja Blue Originin kehittämiä laskeutujia matalalla Maan kiertoradalla vuonna 2027. Varsinainen ensimmäinen laskeutuminen on tarkoitus tapahtua Artemis IV -tehtävässä alkuvuodesta 2028.
Artemis IV
Laskeutumispaikan vaihtoehtoja (2022).
Artemis IV on vuodelle 2028 suunniteltu lento, jolloin on tarkoitus laskeutua Kuuhun.
Lennon suunniteltiin olevan miehitetty lento Lunar Gateway -asemalle, johon liittyisi I-Hab -asumismoduulin toimitus asemalle. Tehtävään ei aluksi sisältynyt Kuuhun laskeutuminen, mutta suunnitelmaa muutettiin toista laskeutumista varten. Lunar Gateway -aseman hyllyttämisen johdosta suunnitelmaa muutettiin laskeutumiseksi Kuuhun.
Nasa on myöntänyt SpaceX:lle muutoksen sopimukseen laskeutumisjärjestelmää varten, jonka myötä SpaceX suorittaa toisen laskeutumisdemonstraation vuonna 2027 osana Artemis IV -tehtävää.
Tammikuussa 2024 julkaistun päivityksen mukaan lento on suunniteltu vuodelle 2028. Lentoa varten Nasa rakentaa uuden korkeamman laukaisutornin SLS-raketin Block 1B -versiota varten, jossa on kookkaampi ja tehokkaampi toinen vaihe (Exploration Upper Stage). Raketin uuden version myötä laukaisu tapahtuisi aikaisintaan puolivälissä vuotta 2029.
Lunar Gateway -asema on poistunut suunnitelmista ja Artemis III -tehtävän on tarkoitus toimia demonstraationa laskeutumisjärjestelmälle. Artemis IV olisi ensimmäinen laskeutuminen Kuuhun ja se on suunniteltu alkuvuodelle 2028. Tehtävän aikana miehistö siirtyy Orion-aluksesta laskeutujaan ja takaisin Maahan paluuta varten.
Aiemmin Artemis III -lennon kohteeksi suunniteltiin Shackleton-kraatteri Kuun etelänavalla. Kraatteri on suuri ja sen notkot ovat pysyvästi varjossa, jossa jäätä saattaa muodostua ja jotka ovat lupaavimpia paikkoja etsiä resursseja. Lennolla on alustavien suunnitelmien mukaan mukana naisastronautti, jonka oli alun perin tarkoitus myös laskeutua Kuun pinnalle ensimmäisenä naisena.
Artemis V (2028) - Artemis XI (2034)
Ohjelmaan suunnitellut tulevat tehtävät ovat Artemis V (2028), Artemis VI (2029), Artemis VII (2030), Artemis VIII (2031), Artemis IX (2032), Artemis X (2033) ja Artemis XI (2034).
Artemis V on loppuvuoteen 2028 sijoittuva lento, jolloin Kuutukikohdan rakentamisen odotetaan alkavan.
Artemis Base Camp
"Artemis Base Camp" on suunnitelma, jolla tarkoitetaan Kuussa olevaa tukikohtaa (Kuuasema), jossa neljä henkilöä voisi asua viikon kerrallaan. Tukikohta olisi perusta Kuun tutkimiselle ja pitkällä tähtäimellä se vaatisi infrastruktuuria energiaan, jätehuoltoon, kommunikaatioon sekä säteilysuojaukseen ja laskeutumisalustan. Tukikohdassa voisi testata uusia tekniikoita kuupölyn käsittelyyn, materiaalien käsittelyyn ja uusia rakennustekniikoita. Tukikohdassa olisi myös kulkuneuvo Kuussa liikkumiseen.
Aluksi olisi tarkoitus rakentaa pieni tukikohta, joka sopisi vain viikon tai kahden pituisiin tehtäviin. Myöhemmin tukikohtaa voitaisiin kasvattaa, jolloin siellä voitaisiin oleskella kaksi kuukautta. Nasan visiona on käyttää Kuusta löytyviä materiaaleja tukikohdan rakentamiseen. Kuun akselin kallistuksen vuoksi sen etelänavalla on saatavilla pitkään auringonvaloa, joka riittäisi tukikohdan tarpeisiin. Kuussa on myös kraattereita, jotka ovat jatkuvasti varjossa ja siten kylmiä, ja joista on löytynyt todisteita vesijäästä, joka olisi arvokasta tukikohdalle. Nasa tutkii modulaaristen ilmalla täytettävien rakenteiden käyttöä. Tällaiset rakenteet ovat kevyitä ja ne voidaan kuljettaa pienessä tilassa. Myös kolmiulotteisen tulostamisen käyttöä Kuusta löytyvillä materiaaleilla tutkitaan. Kuukivissä on lisäksi paljon happea, jonka hyödyntämistä tutkitaan.
Avaruuspuvut
OCSS-puku (2019).
Orion Crew Survival System (OCSS) on avaruuspuku, jota käytetään Orion-aluksen sisällä. Toinen avaruuspuku tarvitaan avaruuskävelyä varten. Uusi avaruuskävelyihin tarkoitettu puku on xEMU (Exploration Extravehicular Mobility Unit), joka korvaa aiemman Extravehicular Mobility Unit (EMU) -puvun.
xEMU pyrkii parempaan liikkuvuuteen ja ketteryyteen. Kommunikaatiojärjestelmä on suunniteltu uudelleen ja "ressuhuppu" poistuu sijoittamalla useampia mikrofoneja puvun sisälle.
Axiomin avaruuspuku (AxEMU) kokeissa vesialtaassa vuonna 2025.
Nasa on valinnut Axiom Space -yhtiön toteuttamaan puvut kuukävelyä varten Artemis III -tehtävään. Collins Aerospace toimittaa uudet puvut Kansainvälisellä avaruusasemalla käyttöön, mutta Axiom ja Collins kilpailevat edelleen jatkosopimuksista.
Muuttuneen suunnitelman mukaan ensimmäinen laskeutuminen Kuuhun olisi vuonna 2028, jolloin avaruuspukuja pitäisi käyttää. Puvuille voi olla demonstraatio Artemis III -tehtävässä, jossa laskeutujia demonstroidaan.
Lunar Terrain Vehicle
Havainnekuva kulkuneuvosta (2022).
Lunar Terrain Vehicle (LTV) on uusi kulkuneuvo Kuussa liikkumiseen Artemis-tehtävien aikana. Suunnitelmana on käyttää LTV-kulkuneuvoa vuonna 2028. Koska kulkuneuvoa käytetään Kuun etelänavalla sen on toimittava kylmässä ja erilaisessa valaistuksessa kuin aiempi kuuauto. Lisäksi uutta kulkuneuvoa käytetään pitempään ja pidemmille matkoille. LTV on myös käytettävissä etänä ohjattavana muihin tarkoituksiin kun se ei ole Nasan käytössä.
Nasa on myöntänyt Astrolabille 219 miljoonan dollaria ja Lunar Outpostille 220 miljoonaa dollaria kuukulkuneuvojen ensimmäiseen vaiheeseen. Astrolabilla on Crewed Lunar Vehicle ja Lunar Outpostilla on Pegasus kulkuneuvo.
Block 1 -versio Space Launch System -raketista on käytössä Artemis I -tehtävässä. Ensimmäiset kolme Artemis-tehtävää käyttävät Block 1 -versiota Interim Cryogenic Propulsion Stage (ICPS) vaiheella. Block 1B -versiossa tulee uusi tehokkaampi Exploration Upper Stage (EUS). Tämän jälkeen on tulossa Block 2 -versio.
Block 1 kykenee nostamaan yli 27 tonnia Kuun kiertoradalle, Block 1B kykenee nostamaan 38 tonnia ja Block 2 kykenee nostamaan 46 tonnia.
Laskeutuja
Human Landing System (HLS) on laskeutuja, joka vie astronautit Kuun pinnalle. Miehistön on tarkoitus siirtyä HLS-laskeutujaan Kuun kiertoradalla ja laskeutua sen avulla pinnalle, sekä palata takaisin Kuun kiertoradalle.
Nasa työskenteli kymmenen kuukauden ajan Blue Originin, Dyneticsin ja SpaceX:n ehdotuksen kanssa sovittaen ratkaisua Nasan tarpeisiin. Boeingin ja Vivacen ehdotusta ei valittu.
Kolmesta ehdokkaana olleesta ehdotuksesta Nasa myönsi SpaceX:lle 2,89 miljardin dollarin sopimuksen kehittää, testata ja lentää kaksi tehtävää Kuun pinnalle. Nasan mukaan SpaceX:n tarjous oli merkittävästi halvempi kuin Blue Originin ja Dyneticsin. Blue Originin suunnitelmassa oli etuja, mutta Dyneticsin suunnitelmassa oli vain vähän etuja.
Laskeutujasta järjestetään toinen tarjouskilpailu Blue Originin ja Northrop Grummanin välillä: SpaceX ei voi osallistua tähän tarjouskilpailuun koska se on jo valittu Artemis III ja Artemis IV -tehtäviin. Nortrop Grumman toimi Blue Originin kanssa edellisessä tarjouskilpailussa vuonna 2020, mutta liittyi Dyneticsin kanssa samaan ryhmään. Blue Originin ryhmässä ovat myös Lockheed Martin, Draper, Boeing, Astrobotic ja Honeybee Robotics. Blue Originin nostama kanne tarjouskilpailusta hylättiin.
Toukokuussa 2023 Nasa valitsi Blue Originin kehittämään vaihtoehtoisen laskeutujan. Sopimuksessa on mukana suunnittelun ja kehitystyön lisäksi miehittämätön demonstraatiolento ennen miehitettyä lentoa.
SpaceX ja Blue Origin kehittävät omia laskeutumismenetelmiään. Tarve telakoitua Lunar Gatewayn kanssa oli ongelmallista sen suunnitellun kiertoradan vuoksi ja Lunar Gatewayn poistuminen suunnitelmista nopeuttaa laskeutujien kehittämistä. Suunniteltu Kuuta kiertävän aseman kiertorata on seurausta 15 vuoden aikana tehdyistä päätöksistä, joiden myötä Orion-aluksella ei ole riittävästi suorituskykyä paluuseen Maahan matalalta Kuun kiertoradalta. Telakoituminen ja tankkaaminen käytettävän laskeutujan kanssa on avoinna oleva asia. Muutetun suunnitelman mukaan Artemis III -tehtävässä testataan toista tai molempia laskeutujia vuonna 2027 ja vuonna 2028 on tarkoitus tehdä yksi tai kaksi laskeutumista.
Nasa on tehnyt Blue Originin kanssa sopimuksen käyttää Blue Moon Mark 1 -laskeutujaa joidenkin kuormien viemiseen Kuun pinnalle ennen miehitettyjä laskeutumisia. Kaksi kuukulkuneuvoa on tarkoitus toimittaa Kuun etelänavan alueelle.
Heracles
Heracles on Euroopan avaruusjärjestön vaihtoehtoinen laskeutuja rahtia varten, jolla voidaan kerätä näytteitä Kuusta, toimittaa ne edelleen Gateway-asemalle ja sieltä Maahan. Näytteiden ottoa varten laskeutujan kyydissä on mönkijä. Suunnitelmana oli laskeutuminen Kuun napa-alueelle vuonna 2026. Heraclesin on korvannnut European Large Logistics Lander -projekti (EL3), joka kytkeytyy Artemis-ohjelmaan.
Muuta
Ohjelmaa varten kehitetään myös uusi laukaisutorni, joka on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta ja on ylittänyt budjettinsa merkittävästi. ML-2:n kustannukseksi arvioitiin alun perin 383 miljoonaa dollaria, mutta uudempi kustannusarvio on 960 miljoonaa dollaria. Artemis I -tehtävän laukaisussa tornin hissien ovet kärsivät vaurioita ja paineistettuihin kaasulinjoihin tuli vahinkoja.
Deep Space Network -viestintäjärjestelmä vaatii myös lisää parannuksia tulevia Artemis-tehtäviä varten.
Kustannukset
Arvioiden mukaan Nasa tulee käyttäneeksi 80 miljardia dollaria ohjelman aluksiin ensimmäiseen Kuuhun laskeutumiseen mennessä. Tästä 36 miljardia dollaria on varattu Space Launch System -rakettiin, 28 miljardia dollaria Orion-alukseen, 10 miljardia dollaria HLS-laskeutujaan ja kuusi miljardia dollaria Lunar Gateway -asemaan.
.svg)
.png)
.jpg)
