Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: Muuten lähteetön mutta valvontalautakunnalle laitoin lähteen.
Suomen Asianajajat
Perustettu
1958
Toimiala
Asianajotoiminnan kehittäminen ja asianajajien valvonta
Suomen Asianajajat, ruots. Finlands Advokater (aik. Suomen Asianajajaliitto, ruots. Finlands Advokatförbundet) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin (laki asianajajista, 496/1958) perustuva julkisoikeudellinen yhteisö, jota edelsi vuonna 1919 perustettu yhdistysmuotoinen Suomen Asianajajaliitto ry. Vuonna 2025 Suomen Asianajajaliitto vaihtoi nimekseen Suomen Asianajajat.
vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
asianajajatutkinnon suorittamista
asianajajalain ja Suomen Asianajajien sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisten palvelujen tarjoajista. Nimikkeet asianajaja (ruots. advokat) ja asianajotoimisto (ruots. advokatbyrå) ovat lailla suojattuja ja niiden luvaton käyttö on rikosoikeudellisesti rangaistavaa (asianajajista annettu laki 11 §).
Suomessa oli vuoden 2025 lopussa noin 740 asianajotoimistoa ja niissä työskenteli noin 2400 asianajajaa (luvussa on mukana noin sata julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajien jäseniä). Lähes kaksi kolmasosaa asianajajista työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on 40 prosenttia.
Toiminta
Suomen Asianajajat vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta eli hyvän asianajajatavan valvonnasta yhdessä valtioneuvostonoikeuskanslerin kanssa. Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien voi kannella Suomen Asianajajien yhteydessä toimivalle itsenäiselle valvontalautakunnalle. Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.
Myös Suomen Asianajajien hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa Suomen Asianajajien yhteydessä toimiva valvontalautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, muun muassa oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa Helsingin hovioikeuteen. Suomen Asianajajat seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Suomen Asianajajat antaa vuosittain lausunnon liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.
Suomen Asianajajat julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää Defensor Legistä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä. Suomen Asianajajat myöntää Oikeusteko-palkintoja henkilöille, yhteisöille tai viranomaisille, jotka ovat edistäneet merkittävällä tavalla oikeudenmukaisuutta. Palkinnon ovat saaneet muun muassa oikeuskansleri Jaakko Jonkka, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä, toimittaja Paavo Teittinen ja valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
