
Asklepios (m.kreik. Ἀσκληπιός, Asklēpios, lat. Aesculapius) oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala. Hän oli Apollonin ja Koronis-nimisen kuolevaisen naisen poika, jonka Zeus surmasi, koska Asklepios herätti taidollaan kuolleetkin. Asklepioksen symbolina oli käärme, usein kuvattuna hänen sauvansa ympäri kiemurtelevana. Tämä käärme esiintyy lääketieteen tunnuksena nykyisinkin. Asklepios oli yksi harvoista jumalan aseman saavuttaneista sankareista antiikin Kreikassa.
Asklepioksella oli vaimo Epione, pojat Makhaon, Podaleirios, Telesforos ja Aratos, sekä tyttäret Panakeia, Iaso, Hygieia, Akeso ja Aigle. Asklepiadien suku ja lääkäreiden ammattikunta katsoi olevansa Asklepioksen jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Tunnetuin asklepiadi on Hippokrates.
Kreikassa Asklepioksen pyhäköt eli Asklepieionit muodostivat maan terveydenhuollon ytimen. Tärkeimmät niistä olivat Epidauroksen Asklepieion, Kosin Asklepieion ja Pergamonin Asklepieion. Niissä parantamismenetelminä olivat jumalallinen ilmestys, pesut, ruokavaliot ja yrttilääkintä.
Kreikkalaiset samaistivat egyptiläisen, jumalaksi julistetun Imhotepin Asklepiokseen.