Assemblaasi (ransk.assemblage, kooste) eli esinekooste on taiteessa kollaasin kolmiulotteinen vastine, useista esineistä koottu taideteos. Ensimmäisiä assemblaasin tekijöitä olivat kubistit. Picasso kokeili vuonna 1912 uutta tekniikkaa teoksessaan Kitara. Hän käytti siinä paperia, pahvia ja narua, jota hän leikkasi ja liimasi yhteen. Myöhemmin hän teki Kitara-teoksesta uuden version metallilevystä.
Assemblaasin omaksuivat myös dadaistit ja surrealistit, kuten Kurt Schwitters ja Marcel Duchamp, ja 1960-luvulla uusrealistit. 1950-luvun alusta lähtien Louise Nevelson tuli tunnetuksi tekemillään laatikkomaisilla assemblaaseilla, joihin hän käytti löytämiään esineitä, kuten huonekalujen osia ja jäännöspaloja, jotka hän useimmiten maalasi yksivärisiksi mustalla, valkoisella tai kullanvärisellä maalilla.
↑Huhtamäki, Ulla:"Heittäydy vapauteen": avantgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965, s. 141, 154. (Väitöskirja)Jyväskylä:Jyväskylän yliopisto, 2007.ISBN978-951-39-2964-0Teoksen verkkoversioViitattu 29.1.2022.