
Aurto, myös aurtua tai äyrityinen (ruots. örtug, ortig, saks. Artig), on eräs kaksipuolinen hopearaha. Aurto otettiin käyttöön Gotlannissa noin vuonna 1340 ja Ruotsissa noin vuonna 1370 Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina 1523–1534, 1535–1540 Tukholmassa, 1528–1531 Västeråsissa sekä 1589–1591 Tukholmassa ja Uppsalassa. Keskiajalla lyötiin myös Turussa aurtoja.
Aurron arvo oli 1/24 markkaa eli 1/3 äyriä eli 8 penninkiä. Se painoi runsaan gramman.
Rahan nimi Ruotsissa oli aluksi artogh, kunnes se vakiintui muotoon örtug. Baltiassa rahan nimi oli artig.
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa rahasta käytettiin nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttää muotoa aurtua. Nimitys äyrityinen on todennäköisesti ollut 1900-luvun alun uudismuodoste. Äyrityiseksi rahaa sanottiin erityisesti 1900-luvun alussa mutta myöhemmin vain harvoin.