Automaattirata

Automaattirata eli automaattimetro on metroliikenteen muoto, jossa kuljettaja on korvattu automaatiolla.

Edut ja ongelmat

Automaattimetron eduiksi on esitetty alhaiset liikennöintikustannukset, kun kuljettajaa ei tarvita, tavallista metroa suurempi liikennöintitiheys sekä tavallista metroa pienemmät investointikustannukset asemien ollessa lyhempiä. Toisaalta ongelmina on nähty automaation mahdollinen epäluotettavuus sekä pikaraitiotietä korkeammat investointikustannukset. Automaattimetron kapasiteetti voi vaihdella raitiotien ja metron kapasiteettien välillä junan koon ja vuorotiheyden mukaan.

Automaattiratoja maailmalla

Kööpenhaminan metro
Docklands Light Railway (Lontoo)
Lille (VAL: Vehicule Automatique Leger)
Toulouse (VAL: Vehicule Automatique Leger)
Rennes (VAL: Vehicule Automatique Leger)
Lyonin metro: Linjat B ja D
Pariisin metro: Linjat 1, 4, 13 (suunnitteilla) 14, (15, 16, 17 ja 18 rakenteilla)
Vancouverin Skytrain
John F. Kennedyn lentokentän terminaalien välinen linja
Thessalonikin metro
Sydneyn metro
Singaporen MRT
Hampurin metro: U5 (rakenteilla)
Wienin metro: U5 (rakenteilla)
Milanon metro: M4 ja M5
Budapestin metro: Linja 4
Tukholman metro: keltainen linja (suunnitteilla)
Helsingin metro (suunnitteilla)
Barcelonan metro: linjat 9 ja 11
Nürnbergin metro: U2 ja U3
Rooman metro: linja C
Dubain metro
Dohan metro
Riadin metro
Torinon metro
Brescian metro
S-tog (suunnitteilla)
Réseau express métropolitain
Liman metro: Linja 2
Wuhanin metro: Linjat 5 ja 19
Xi'anin metro: Linja 16
Shaoxingin metro: Linja 2
Chengdun metro: linja 9
Fuzhoun metro: linja 4
Jinanin metro: linja 2
Shaoxingin metro: linja 2

Suomessa

Helsingin metroa suunniteltiin automaattiradaksi jo rakentamisvaiheessa, ja Helsingin kaupungin liikennelaitos ilmoitti loppuvuodesta 2018 aloittavansa esiselvityksen metron automatisoinnista. Automatisointi on tarkoitus toteuttaa vaiheittain: vuosina 2029–2032 metro puoliautomatisoidaan (GoA2-standardi) hankkimalla uusi puoliautomaattisen liikennöinnin mahdollistavan liikenteenohjausjärjestelmä ja korvaamalla M100- ja M200-junat uusilla M400-junilla, joilla mahdollistetaan siirtyminen kahden minuutin vuoroväliin. Ohjaamossa on jatkossakin kuljettaja, joka huolehtii turvallisuudesta ja muun muassa ovien sulkemisesta, mutta junaa ajaa tietokone. Myöhemmin metro on tarkoitus täysautomatisoida (GoA4-standardi), jolloin junissa ei olisi lainkaan kuljettajia. Täysautomatisoidun metron vuoroväli voidaan lyhentää 100 sekuntiin.^lähde?

Aiheesta muualla

Robert Schwandlin metrosivu Urbanrail.net

Lähteet

↑ Driverless in 2030: Siemens Mobility upgrades signaling for S-Tog Copenhagen Urban Transport Magazine. 25.4.2024. Viitattu 30.4.2025. (englanniksi)
↑ Automaattimetro 1970 - Suomen Raitiotieseura raitio.org. Viitattu 26.2.2019.
↑ Metron automatisoinnin selvitys käynnistyy talvella – hintalappu kohoaa satoihin miljooniin Länsiväylä. Viitattu 26.2.2019.
↑ Henna Kukkonen: Uusi M400-metrojunasarja korvaa vanhat metrojunat – hankesuunnitelma etenee päätöksenteossa Kaupunkiliikenne Oy. 17.6.2024. Viitattu 29.4.2025.

[1] Driverless in 2030: Siemens Mobility upgrades signaling for S-Tog Copenhagen Urban Transport Magazine. 25.4.2024. Viitattu 30.4.2025. (englanniksi)

[2] Automaattimetro 1970 - Suomen Raitiotieseura raitio.org. Viitattu 26.2.2019.

[3] Metron automatisoinnin selvitys käynnistyy talvella – hintalappu kohoaa satoihin miljooniin Länsiväylä. Viitattu 26.2.2019.

[4] Henna Kukkonen: Uusi M400-metrojunasarja korvaa vanhat metrojunat – hankesuunnitelma etenee päätöksenteossa Kaupunkiliikenne Oy. 17.6.2024. Viitattu 29.4.2025.