Suomen rikoslain mukaan avustuspetokseen syyllistyy, jos avustusta hakiessaan antaa avustuksesta päättävälle väärää tietoa päätökseen oleellisesti vaikuttavista asioista. Rikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Myös olosuhteiden muutoksesta mainitsematta jättäminen voi täyttää avustuspetoksen tunnusmerkistön, jos se vaikuttaa esim. avustuksen määrään. Törkeästä avustuspetoksesta voidaan tuomita neljä vuotta vankeutta. Avustuksiksi lasketaan myöskin Euroopan yhteisöjen myöntämät avustukset.
Vähäiseksi katsottua tekoa voidaan pitää avustusrikkomuksena, josta voidaan tuomita sakkoa tai jättää kokonaan tuomitsematta, jos avustuksen takaisinperinnän harkitaan riittävän. Muita avustusrikoksia ovat avustuksen väärinkäyttö ja törkeä avustuksen väärinkäyttö. Mahdollisia avustusrikosten tekotapoja ovat esimerkiksi laskujen väärennys, asiaan kuulumattomien kulujen esittäminen ja valheellisen tiedon antaminen esitettyjen kustannusten maksamisesta.