Axel ja Valborg

Axel ja Valborg eli Akseli ja Valpuri (Axel og Valborg) olivat kaksi rakastavaista, joiden rakkaus ja elämänkohtalot muodostavat keskiajan koskettavimpiin kuuluvan kansanlaulun, ja se on myös Adam Gottlob Oehlenschlägerin murhenäytelmän aihe. Öhlenschläger on ymmärtänyt laulun kuvaavan historiallisia tapahtumia. Hän sijoitti sen Norjaan ja syvensi sen käsittelyä. Sen on suomentanut Juhana Ennola nimellä Aksel ja Walpuri (1873).

Keskiajan loppupuolelle sijoittuva kansanlaulua levisi Tanskasta hyvin laajalle Ruotsiin kansan keskuuteen. Sitä on käsitellyt historiallis-kriittisesti P. A. Munch kirjoituksessaan, joka sisältyy kokoelmaan Samlede afhandlinger IV (1876) ja R. Bergström julkaisussa Historiskt bibliotek 1877).

Laulusta ovat saaneet aiheen myös useat uuden ajan kirjailijat.