Axpo

Tausta ja Axpon perustaminen

Axpon juuret ulottuvat Sveitsin sähköistymiseen 1800-luvun lopulla. Motor AG, joka oli yksi myöhemmin konsernin muodostaneiden yhtiöiden edeltäjistä, perustettiin vuonna 1895. Vuonna 1908 se yhdisti Aargaun kantonissa sijaitsevan Beznaun vesivoimalaitoksen Glarusin kantonissa sijaitsevaan Löntschin varastovoimalaitokseen noin 100 kilometrin pituisella 27 kilovoltin voimajohdolla.

Vuonna 1914 Aargaun, Glarusin, Zürichin, Thurgau'n, Schaffhausenin ja Zugin kantonit perustivat Nordostschweizerische Kraftwerke AG:n (NOK), joka otti Beznaun ja Löntschin voimalaitokset haltuunsa. NOK sai vuonna 1920 valmiiksi ensimmäisen oman vesivoimalaitoksensa Eglisaussa Reinin varrella.

Sveitsin sähköverkon yhdentyminen eurooppalaiseen järjestelmään eteni seuraavina vuosikymmeninä. Vuonna 1958 Saksan, Ranskan ja Sveitsin verkot yhdistettiin 220 kilovoltin jännitetasolla, ja vuonna 1967 Laufenburgin yhteys laajennettiin 380 kilovolttiin. Solmukohta tuli tunnetuksi nimellä ”Laufenburgin tähti”, ja siitä kehittyi yksi Manner-Euroopan yhteenliitetyn sähköverkon lähtöpisteistä.

NOK aloitti myös ydinvoiman tuotannon. Beznaun ydinvoimalaitoksen ensimmäinen reaktori aloitti toimintansa vuonna 1969, jolloin siitä tuli Sveitsin ensimmäinen kaupallinen ydinvoimalaitos. Toinen reaktori otettiin käyttöön vuonna 1971. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen vuonna 2011 Sveitsin liittoneuvosto päätti osana maan energiapolitiikan uudelleensuuntausta, ettei uusia ydinvoimalaitoksia rakenneta. Vuonna 2016 sveitsiläiset äänestäjät hylkäsivät kansanäänestyksessä aloitteen, joka olisi rajoittanut olemassa olevien ydinvoimalaitosten käyttöikää ja nopeuttanut ydinvoimasta luopumista.

Euroopan sähkömarkkinoiden asteittainen vapautuminen johti 1990-luvun lopulla NOK:n omistajat järjestelemään omistuksiaan uudelleen. Vuonna 2001 NOK, sen omistajakantonit ja niiden kantonien sähköyhtiöt perustivat Badeniin Axpo Holding AG:n. NOK, Centralschweizerische Kraftwerke AG (CKW) ja EGL AG, joka myöhemmin liitettiin Axpo Solutions AG:hen, sijoitettiin holdingyhtiön alaisuuteen. Yhtiö perustettiin muodollisesti 16. maaliskuuta 2001.

Kansainvälistyminen ja monipuolistuminen

2000-luvulla Axpo yhdisti investoinnit Sveitsin sähköinfrastruktuuriin kansainvälisen energianmyynti- ja kaupankäyntiliiketoiminnan laajentamiseen. Vuonna 2005 käynnistettiin Glarusin Alpeilla ”Linthal 2015” -hanke, jossa Linth–Limmernin voimalaitoskokonaisuutta laajennettiin 1 000 megawatin pumppuvoimalaitoksella. Limmernin laitos otettiin vaiheittain käyttöön vuosina 2016 ja 2017 noin kymmenen vuoden suunnittelu- ja rakennustöiden jälkeen. Investointi oli noin 2,1 miljardia Sveitsin frangia.

Entinen NOK nimettiin vuonna 2009 Axpo AG:ksi ja vuonna 2012 Axpo Power AG:ksi. Uudelleenjärjestely selkeytti samalla sähköntuotannon, sähköverkkojen, energian toimituksen ja kansainvälisen liiketoiminnan erottelua.

Vuosien 2013/14 ja 2015/16 välillä sähkön tukkumarkkinahintojen lasku ja Sveitsin frangin vahvistuminen johtivat merkittäviin voimalaitosten ja sähkönhankintasopimusten arvonalennuksiin. Konsernin nettotappio oli noin 730 miljoonaa Sveitsin frangia tilikaudella 2013/14, 990 miljoonaa tilikaudella 2014/15 ja 1,252 miljardia tilikaudella 2015/16. Hintojen elpyminen ja kustannussäästöt vaikuttivat siihen, että konserni palasi voitolliseksi tilikaudella 2016/17.

Samanaikaisesti konserni laajensi uusiutuvan energian toimintaansa Sveitsin ulkopuolella. Vuonna 2015 se osti saksalaisen Volkswind-yhtiön, joka kehittää ja operoi tuulipuistoja Saksassa ja Ranskassa. Samana vuonna Pohjanmerellä otettiin käyttöön merituulipuisto Global Tech I, josta Axpo omistaa 24,1 prosenttia. Vuonna 2019 Axpo sai päätökseen ranskalaisen Urbasolarin yritysoston. Yhtiö kehittää, rakentaa ja operoi aurinkosähköjärjestelmiä.

Kansainvälistymisen rinnalla kasvoivat energiakauppa ja pitkäaikaiset sopimusratkaisut, kuten sähkönostosopimukset (PPA). Konsernin tilinpäätöstietojen mukaan Trading & Sales -liiketoiminta saavutti tilikaudella 2018/19 siihenastisen parhaan tuloksensa. Tulosta tukivat muun muassa PPA-sopimusten kysyntä ja kansainvälisen toiminnan laajeneminen.

Vuoden 2022 energiakriisi

Vuonna 2022 Euroopan energiamarkkinoiden hintojen voimakas nousu, johon liittyivät Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Ranskan ydinvoimalaitosten heikompi käytettävyys, kasvatti huomattavasti vakuusvaatimuksia yhtiöille, jotka olivat myyneet tulevaa sähköntuotantoaan ennakkoon. Vaikka nämä suojauspositiot eivät välttämättä merkinneet vastaavan suuruisia taloudellisia tappioita, ne aiheuttivat koko toimialalle erittäin suuria likviditeettitarpeita.

Axpo pyysi 2. syyskuuta 2022 varotoimena tilapäistä maksuvalmiustukea Sveitsin liittovaltiolta. Liittoneuvosto asetti 5. syyskuuta yhtiön käyttöön enintään 4 miljardin Sveitsin frangin alisteisen luottolimiitin. Liittoneuvosto esitti tämän jälkeen parlamentille samansuuruisen lisämäärärahan. Luottolimiittiin liittyi muun muassa osingonmaksua koskevia rajoituksia, rajoituksia sellaisten omaisuuserien myymiselle, jotka voisivat vaarantaa mahdollisten lainojen takaisinmaksun, sekä ylimääräisiä raportointivelvollisuuksia viranomaisille.

Axpo ei käyttänyt luottolimiittiä. Markkinoiden osittain normalisoiduttua ja vakuusvaatimusten pienennyttyä yhtiö pyysi vuonna 2023 järjestelyn lopettamista. Sveitsin liittovaltion ympäristö-, liikenne-, energia- ja viestintäministeriö poisti luottolimiitin kokonaan 1. joulukuuta 2023 alkaen. Yhtiö jäi kuitenkin edelleen niiden liittovaltion lainsäädännön mukaisten raportointivelvollisuuksien piiriin, joita sovelletaan järjestelmän kannalta merkittäviksi katsottuihin sähköyhtiöihin.