ʾAḥmad ibn Yaḥyā ibn Jabir al-Balādhurī (arab. أحمد بن يحيى بن جابر البلاذري) (k. n.. 892) oli vuosina 820–892 elänyt muslimihistorioitsija. Hän vaikutti abbasidikalifaatin pääkaupungissa Bagdadissa ja oleskeli myös kalifien hovissa. Baladhurin pääteos kertoo muslimivalloituksista Muhammedin ajoista alkaen.
Baladhurin tärkein nykyaikaan säilynyt teos on muslimien valloitussodista kertova Futūḥ al-buldān ('Islamilaiset valtion alkuperä'). Se kertoo profeetta Muhammedin ajoista alkavista valloituksista lännessä Egyptiin, Pohjois-Afrikkaan ja Espanjaan ja idässä Irakiin, Iraniin ja Sindhiin. Teos perustuu sekä suulliseen perimätietoon että varhaisempiin elämäkertoihin ja sotatoimikuvauksiin. Teosta on myöhemmin lainattu paljon, ja se on käännetty englanniksi. Toinen säilynyt teos on Ansāb al-ashrāf ('Ylhäisten sukuperä') sisältää aristokratiaan kuuluneiden sukuselvityksiä Muhammedista umaijadeihin ja abbasidikalifeihin.