Honoré de Balzac

Hakusana ”Balzac” ohjaa tänne. Ranskalainen kirjailija on myös Jean Louis Guez de Balzac.
Honoré de Balzac
Balzac vuonna 1842
Balzac vuonna 1842
Henkilötiedot
Syntynyt20. toukokuuta 1799
Kuollut18. elokuuta 1850 (51 vuotta)
Ranska
Ammatti kirjailija
Puoliso Eveline Hanska
Kirjailija
Tuotannon kieliranska
Tyylilajit realismi
Pääteokset Ukko Goriot
Saiturin tytär
Bette-serkku
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Honoré de Balzac (20. toukokuuta 1799 Tours – 18. elokuuta 1850 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Ukko Goriot, Saiturin tytär ja Bette-serkku.

Balzac luetaan kirjallisuuden realismin kantaisiin, vaikka iso osa hänen tuotannostaan kunnioittaa ranskalaisen romantiikan perinteitä. Hänen teossarjansa Inhimillinen komedia (La Comédie humaine) käsittää yli 90 toisiinsa nivoutunutta romaania ja novellia, joilla hän yritti kuvata oman aikansa ranskalaisen porvariston elämää. Kunnianhimoinen suurprojekti jäi pahasti kesken.

Balzac kuului itse porvaristoon, mutta ihannoi aatelistoa. Lisukkeen "de" hän lisäsi nimeensä itse. Balzac kirjoitti jopa 15 tuntia päivässä, lähinnä mustan kahvin voimalla. Hän oli Puolassa asuvan naisen kanssa kirjeenvaihdossa 15 vuotta, mutta tapasi tämän vasta vuosi ennen kuolemaansa ja ehti olla naimisissa kolme kuukautta.

Elämä

Balzac syntyi Toursissa keskiluokkaiseen perheeseen. Hänen isänsä, joka oli osallistunut Pariisin kommuuniin, johti siellä sairaalaa. Perhe muutti vuonna 1814 Pariisiin. Siellä Honoré de Balzac kuunteli luentoja Sorbonnessa, luki kirjastoissa ja isänsä vaatimuksesta opiskeli kolme vuotta oikeustiedettä. Sen sijaan että olisi asettunut maaseudulle lakimieheksi, hän taivutteli perheensä elättämään itseään vielä kahden vuoden ajan Pariisissa kirjailijana. Hän sai kuitenkin aikaiseksi vain huonon näytelmän Cromwellista.

Vuosina 1822–1829 Balzac kirjoitti kymmenen romanttista tarina halvoille kirjakaupoille. Hän yritti toimia myös kustantajana ja kirjapainon osakkaana, mutta liiketoiminta tuotti vain kasvavia velkoja. Balzac oli kuitenkin elinaikanaan sikäli uudenaikainen kirjailija, että hän sai toimeentulonsa teostensa tuotolla, kun useimmat kirjailijat olivat aatelismiehiä tai muuten varakkaita. Balzac yritti tehdä liiketoimia muillakin aloilla, kuten ananasviljelyssä, puukaupassa ja metallialalla.

Vuodesta 1832 Balzac oli kirjeenvaihdossa rikkaan puolalaisen rouvan Eveline Hanskan kanssa. Evelinen aviomies kuoli vuonna 1841. Lokakuussa 1848 Balzac matkusti Ukrainaan. Sairauden heikentämä Balzac ja Hanska menivät naimisiin keväällä 1850 ja muuttivat Pariisiin, missä Balzac kuoli saman vuoden elokuussa.

Auguste Rodinin 1891-1892 veistämä Honoré de Balzacin pronssinen rintakuva. Victoria and Albert Museum, Lontoo.

Kirjailijana

Balzac aloitti kirjailijana vuonna 1821 salanimillä julkaistuilla ajanvietekirjoilla. Monet niistä olivat parodisia muunnelmia kauhuromaaneista. Ensimmäinen huomiota herättänyt teos oli vuoden 1828 Le Dernier Chouan. Lopulta Balzac tuli tunnetuksi toiminnastaan sanomalehtimiehenä vuoden 1830 vallankumouksen aikana. Ensimmäinen suurmenestys oli vuoden 1833 romaani Eugénie Grandet. Sitä pidettiin perhe-elämän romanttisena kuvauksena, vaikka se kuvasi myös nuoruuden ihanteiden tuhoutumista rahahimon ja vallanhalun takia. Tässä teoksessa tuli esille Balzacille tyypillinen asetelma: maalais- tai pikkukaupunkielämä ja sen vastakohtana Pariisi ja sen kapitalistinen taistelu toimeentulosta. – Useimmat muutkin hänen 1830-luvun teoksensa olivat myyntimenestyksiä.

Balzac työskenteli herkeämättä ja esimerkiksi saattoi muuttaa jo valmiin kirjaladelman kokonaan, vaikka siitä aiheutui hänelle suuret kustannukset. Vuonna 1841 hän aloitti teossarjan Inhimillinen komedia, jonka hän suunnitteli koostuvan 137 kirjasta. Niistä 17 ilmestyi vuoteen 1848 mennessä ja viitisenkymmentä oli luonnosteltuna. Niiden oli määrä muodostaa kolme sarjaa: yksityiselämää kuvaavat, Pariisin elämää kuvaavat ja maaseudun elämää kuvaavat sarjat. Urakka ei kuitenkaan tullut kokonaan valmiiksi.

Balzac uskoi, että ihmisten elämä voidaan tyhjentävästi kuvata kirjaan ja kaikkiin ilmiöihin voidaan löytää selvä selitys. Siten Balzacia voidaan pitää realistisena kirjailijana, vaikkakin realismi ei hänen aikanaan ollut vielä valtavirtaus eivätkä varsinaiset realistit arvostaneet Balzacin kuvaustapaa.

Suomennetut teokset (valikoima)

Lähteet

  1. ↑ Honore de Balzac. Finlands Allmänna Tidning, 05.09.1850, nro 206, s. 2-3. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.07.2015.
  2. 1 2 3 Petri Liukkonen: Honoré de Balzac (1799-1850) - Original name Honoré Balssa Books and Writers. Viitattu 5.2.2017.
  3. 1 2 William Peterfield Trent: Honoré de Balzac (1799–1850) - Critical and Biographical Introduction Bartleby. 1917. Viitattu 5.2.2017.
  4. 1 2 3 4 ”Balzac, Honoré de”, Otavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset–Cicero), s. 534–535. Otava, 1976. ISBN 951-1-02233-4

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla